Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Tietoliikenne Virve // 19.6.2017

Suomenlinnan palomies on moniosaaja – Virve auttaa pelastustehtävissä

Suomenlinnassa pelastaja saa toimia pelastussukeltajana, sairaankuljettajana, paloveneen kuljettajana, öljyntorjujana ja välillä eläinpelastajanakin. Mukana pelastustehtävissä kulkee Virve-puhelin.

Erottajan paloaseman Jukka Vuorisen ja Tuomas Määttäsen (edessä) 24-tuntinen työvuoro Suomenlinnassa on alkamassa.

Suomen ehkä rakkaimmasta saaresta, Suomenlinnasta, huolehtii joukko ammattitaitoisia naisia ja miehiä – heidän joukossaan saaren omat palomies-ensihoitajat. Arki on rauhallista, mutta työtehtävät monipuolisia.

Vielä viileään taittava kesäkuun alun tuuli tuivertaa hiuksia, kun seistään venelaiturilla Kaivopuistossa. Erottajan paloaseman palomies-ensihoitajien Tuomas Määttäsen ja Jukka Vuorisen 24-tuntinen työvuoro on alkamassa. Koska huoltotunnelia remontoidaan, tapahtuu siirtyminen mantereelta Suomenlinnaan paloveneen kyydissä.

Päivä alkaa partioinnilla Kauppatorin tuntumassa, jossa sadat ihmiset parveilevat seuraten Pohjoismaiden kuninkaallisten vierailua Suomessa. Hetken kuluttua paloveneen nokka ohjataan kohti varsinaista kohdetta, Suomenlinnaa.

Pelastusta maalla, merellä ja nostolavalla

On rauhallista, mutta koskaan ei voi tietää, koska tilanne tulee päälle. Toukokuussa Määttäsen ja Vuorisen rauhallinen kevätpäivä merellä sai yllättävän käänteen, kun viranomaisverkon Virven puheryhmästä kuului hätäilmoitus venepalosta Lonna-saaren edustalla. Sattumalta lähistöllä liikkuneet miehet saapuivat paikalle minuutissa ja aloittivat välittömästi sammutustoimet. Tarvittiin parisen tuntia sammutusta niin vedellä kuin vaahdollakin sekä aluksen suojaaminen öljyvuotojen varalta ennen kuin operaatio oli ohi.

”Kyllä siinä tunnelma sähköistyi, kun kuultiin hälytys venepalosta. Tuli sellainen olo, että nyt on tosi kyseessä”, Määttänen muistelee.

Tavallisesti Suomenlinnan palomiesten arki ei ole näin dramaattista. Vain kahden hengen tiimin on kuitenkin oltava valmis monenlaisiin pelastusoperaatioihin. Jokainen palomies-ensihoitaja on savusukeltaja, mutta Määttänen on lisäksi pelastussukeltaja ja Vuorinen saa ajaa nostolava-autoa. Molemmat ovat kouluttautuneet myös paloveneen kuljettajiksi.

Hälytystehtäviä laidasta laitaan

Saavumme perille Suomenlinnan pienelle paloasemalle. Pieniin tiloihin on saatu mahdutettua myös sauna ja kuntosali. Autotallissa seisoo sairaankuljetusauto sekä iso paloauto.

Suomenlinna kuuluu Erottajan paloaseman alaisuuteen ja saaressa päivystää kahden palomies-ensihoitajan tiimi toukokuusta lokakuuhun. Hälytystehtäviä tulee sesonkikautena 1–2 päivässä.

”Tyypillisiä työtehtäviä ovat putoamiset, nilkan muljahdukset, liukastumiset kalliolla, sairaskohtaukset ja silloin tällöin onnettomuudet merellä”, Vuorinen kertaa.

Eräänä vuonna Määttänen  ja Vuorinen kävivät pelastamassa veden varaan joutuneen melojan, joka oli kellahtanut kajakistaan vaarallisesti keskelle aktiivista laivareittiä.

”Oma lukunsa ovat jokakesäiset eläinten pelastusoperaatiot. Luonnosta erkaantuneet kaupunkilaiset ilmoittavat herkästi hieman eriskummallisesti käyttäytyvistä linnuista, jotka lopulta osoittavat olevansa erinomaisessa kunnossa säntäillessään meitä 'pelastajiaan' pakoon”, Vuorinen myhäilee.

Kulttuurihistorian suojelijat

Suomenlinna_palomiehet_tulipalo

Tuomas Määttänen ja Jukka Vuorinen sammuttivat kytevän roskalaatikon. Virveä ei tällä kertaa tarvittu, sillä pelastajat olivat oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde ja Suomen historian kannalta keskeinen ympäristö, jonka suojelu on pelastustoimelle erityisen tärkeää.

Hyppäämme paloauton kyytiin ja suuntaamme ajelulle. Japanilaisturistien lauma pelmahtaa vastaan, ja lapsiryhmiä tallustaa mukulakivikaduilla.

”Onhan tämä aika siisti työympäristö”, Määttänen hymyilee.

Tuhannen ihmisen kylässä ei esimerkiksi ole kadunnimiä, vaan saaret on nimetty kirjaimin ja rakennukset numeroin. Pelastajat saattavat siis saada hälytyksen vaikkapa osoitteeseen C70. Paikalliset ovat mielissään ja ylpeitäkin omasta paloasemastaan ja yhteisö on tavallista tiiviimpi.

”Joku saattaa tulla koputtelemaan suoraan paloaseman ovelle tai soittaa aseman seinäpuhelimeen hätäkeskuksen sijaan”, Vuorinen kuvaa.

"Suomenlinnan rakennukset ovat vanhoja ja puumateriaaleja on käytetty paljon. Palot leviävät herkästi ja koko rakennus voi palaa soihtuna.”

Suomenlinnan ympäristö on erityisen suojelun piirissä, sillä kyseessä on Unescon maailmanperintökohde.

”Kyllä sitä tulee paljonkin mietittyä”, Määttänen tuumaa. ”Rakennukset ovat vanhoja ja puumateriaaleja on käytetty paljon. Asuntoja ei ole nykyiseen tapaan eristetty toisistaan, jolloin palot leviävät herkästi ja koko rakennus voi palaa soihtuna.”

Päivä palomiesten matkassa alkaa kääntyä ehtoon puolelle ja ollaan matkalla lautalle. Kun hyppäämme paloautosta, miehet pääsevätkin yllättäen tositoimiin. Rannassa seisova koululaisten vierailuryhmä on havainnut savuavan roskiksen. Vuorinen ja Määttänen ryhtyvät välittömästi sammutustoimiin, ja sauhu on pian tukahdutettu.

”Hyvä kun tulitte sanomaan”, miehet kehaisevat lapsia.

Ihaileva, innostunut hehku pelastustoimitusta seuraavien lasten kasvoilla muistuttaa vielä yhdestä pelastajien tuiki tärkeästä tehtävästä. Palomiehet ovat lasten suosikkeja ja esikuvia ympäri maailman.

Viranomaisverkko Virve laajasti käytössä Suomenlinnassa

Suomenlinna on hyvä esimerkki laajasta viranomaisverkko Virven käytöstä sekä siviili- että viranomaistoimijoilla. Samalla, pienellä alueella toimii monia Virve-käyttäjiä. Viranomaisesimerkkejä ovat Merivartiosto, Tulli ja Merisotakoulu. Myös Suomenlinnan vankilassa viestitään Virvellä, samoin Suomenlinnan hoitokunnassa, joka vastaa alueen restauroinnista, ylläpidosta, hallinnoinnista ja esittelystä.

Meri on haastava toimintaympäristö, jossa toimivat viestiyhteydet ja tiivis yhteistyö ovat elintärkeät. Makean veden piirissä pelastustoimella on onnettomuuksien johtovastuu, merellä Merivartiostolla. Suomenlinnan alueella hälytykset kuuluvat molempien tahojen Virve-puhelimissa, ja pelastustyöt aloittaa se toimija, joka ensin ehtii paikalle.

Lisää Virvestä

Uusimmat Artikkelit

Kiinnostuitko palvelusta?
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
Asiakaspalvelu // 0800 182 555