barents_rescue_2019_harjoitus

Apu kulkee yli rajojen

Kansainvälinen yhteistyö on olennaista pelastustoiminnassa, todisti Kiirunassa järjestetty Barents Rescue -harjoitus.

Barentsin alueen maat Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä järjestivät yhteisen Barents Rescue – siviilikriisinhallintaharjoituksen Ruotsin Kiirunassa 23.–27.9.2019. Harjoitukseen osallistui yhteensä noin 350 alan ammattilaista neljästä maasta.

barents rescue 2019 harjoitus kiiruna barentsin alueen kartta
Barentsin euroarktinen alue on hyvin iso, siihen kuuluu pohjoisia alueita Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Suomen osallistumista koordinoi sisäministeriön pelastusosasto. Erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen kertoo harjoituksesta Suomen kannalta:

Miten tärkeänä pidät kansainvälisiä harjoituksia?

Kansainväliset pelastusharjoitukset ovat erittäin tärkeitä koulutuksen ja osaamisen ylläpidon kannalta. Harjoittelu opettaa aina sekä vie myös toimintatapoja ja -kulttuuria siihen suuntaan, että yhteistoiminta helpottuu vastaisuudessa. Välineiden yhteensopivuus ei aina ole itsestään selvää, ja siksi on hyödyllistä yhdessä testata niitä sekä edistää niiden yhteensopivuutta.

Säännöllinen Barents-harjoitus on osa kansainvälistä toimintaamme. Suomi toimii hyvin kansainvälisesti ja antaa osaamistaan usein kansainvälisiin apupyyntöihin. Pyyntöjä koordinoidaan Brysselistä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, josta voi pyytää apua katastrofitilanteissa mikä tahansa maa tai jokin kansainvälinen organisaatio, kuten YK. Norja on mukana myös tässä toiminnassa, vaikka se ei olekaan EU-maa.

Barentsin alueen yhteistyö on tärkeää myös, koska Venäjä ei ole mukana EU:n pelastuspalvelumekanismissa. Pelastustoiminnan harjoittelu on osa Barentsin alueen yhteistyötä.

barents rescue 2019 harjoitus kiiruna vainajien tunnistaminen
Vainajien tunnistamista harjoiteltiin kenttäsairaalassa kansainvälisen DVI-prosessin mukaan.

Mitkä tahot Suomesta osallistuivat tämänvuotiseen harjoitukseen?

Mukaan lähti neljä erilaista tahoa.

Suomen kansainvälinen rauniopelastusmuodostelma Finn Rescue Team (FRT) lähetti Ruotsiin 15 pelastajaa sekä kouluttajan. Tavoitteena oli treenata rauniopelastusta ja mukaan otettiin myös rauniopelastuskalustoa. Ryhmän erityisosaamisia ovat läpäisy, tuenta, tekninen etsintä ja koiraetsintä, köysipelastus sekä ensihoito.

Harjoitukseen osallistui myös Arktinen pelastusjoukkue, joka on muodostettu neljästä pohjoisimmasta pelastuslaitoksesta. Siihen kuuluvat Jokilaaksojen, Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset. Arktisesta pelastusjoukkueesta harjoitukseen osallistui 25 pelastajaa ja yksi kouluttaja. Heillä oli mukana kolme pelastusvälineillä varustettua sammutusautoa sekä raskaan liikenteen pelastuskalustoa.

Harjoituksissa oli mukana myös perusleiri, jota ylläpiti Finn Rescue Team ja jossa majoittui sekä FRT että Arktinen pelastusjoukkue.

Yksi osa harjoitusta oli vainajien tunnistus eli DVI (Disaster Victim Identification). Se oli oma erillinen harjoituksensa, johon osallistui kaikista Barents-maista DVI-ammattilaisia. Poliisi veti Suomesta osallistuvaa ryhmää.

Lisäksi erillisiin tilaisuuksiin osallistui VIP-ryhmä sekä tarkkailuryhmä, jossa oli mukana mm. pelastusjohtoa Suomesta.

Säännöllisesti järjestettävä Barents Rescue -harjoitus perustuu Barentsin alueen maiden sopimukseen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä, niihin varautumisessa ja pelastustoiminnassa. Tavoitteena on parantaa sopimusmaiden kykyä antaa nopeaa ja tehokasta apua toisilleen yli rajojen.

Harjoitus on järjestetty vuodesta 2001 alkaen vuorotellen eri maissa, seuraavaksi on vuorossa Norja vuonna 2022. Tämän vuoden harjoituksesta vastasi Ruotsi. Kukin osallistuva organisaatio vastasi omasta harjoittelustaan ja omista kustannuksistaan.

barents rescue 2019 harjoitus kiiruna Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä harjoittelevat säännöllisesti yhdessä pelastustoimintaa.
Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä harjoittelevat säännöllisesti yhdessä pelastustoimintaa.

Mitkä olivat Suomen tavoitteet harjoituksessa?

Tavoitteenamme oli harjoitella sekä omaa toimintaamme että kansainvälistä yhteistoimintaa eri tasoilla Barents-maiden kesken. Tiedonkulkua eri maiden viranomaisten välillä ja avunpyyntöön reagointia harjoiteltiin jo ennakkoon AlarmEX-hälytysharjoituksessa, joka pidettiin elokuussa.

Tornion ja Haaparannan alueella viranomaistoiminta rajan yli on jo nyt normaali toimintatapa. Kaikilla mailla on melko vähän pelastusyksiköitä pohjoisessa, siksi siinäkin mielessä on helpotus, kun voi käyttää osin yhteisiä resursseja tai lainata välillä naapureilta.

barents rescue 2019 harjoitus kiiruna
Barents Rescuen yksi harjoitustilanne oli pelastuspaikalle matkalla olleen paloauton kaatuminen maanvyöryn vuoksi.

Mikä oli kansainvälisen viranomaisviestinnän rooli?

Cross-border communication eli viestintä viranomaisverkkojen välillä oli yksi tärkeä asia, jota harjoittelimme ja testasimme Ruotsin ja Norjan kanssa. Eri maiden viranomaisverkkojen yhteistoiminnan kehittäminen on olennaisen tärkeää. Kun mennään auttamaan rajan yli, yhteistä toimintaa helpottaa yhteensopiva radioverkko.

Lue lisää: Virve, Rakel ja Nødnett onnistuneesti yhdessä

Lisätietoa:

Barents Rescue 2019 -harjoitus

Video: Harjoituksen johtajan Dan Eliassonin haastattelu (ruotsiksi)