Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Yhteiskunta // 21.12.2015

Viranomaisviestintä vaarassa

Kansainvälinen radiotaajuuksien jaosta vastaava WRC 2015 päätti marraskuussa TV-toiminnalta vapautuvan taajuusalueen tulevaisuuden käytöstä. Viranomaisten turvallisuusviestinnän kannalta ratkaisu oli huono.

Antenna

Erillisverkkojen viranomaisradioverkkotoiminnasta vastaava Jarmo Vinkvist istuu neuvotteluhuoneen pöydän takana silmin nähden harmistuneena. Televiestintäliitto ITUn kansainvälinen World Radio Conference 2015 ei pystynyt selkeästi osoittamaan yhtä harmonisoitua taajuusaluetta viranomaisten laajakaistatarpeeseen.

WRC:n päätökset ovat avanneet muun muassa televisiotoiminnalta aikanaan vapautuvan ja viranomaisten kriittiseen viestiliikenteeseen osin kaavaillun 700 megahertsin (694–798 MHz) taajuusalueen kaupallisille laajakaistaoperaattoreille. Käytännössä tämä tarkoittaa taajuusalueen maittain tehtäviä taajuushuutokauppoja, joissa ainakin iso osa kaistoista jaetaan kaupallisille operaattoreille.

Harmistumista lisää, että Ranska ja Saksa ovat jo ehtineet huutokaupata kyseiset taajuusalueet, joten eurooppalaista viranomaisten taajuusalueen harmonisointia on enää mahdotonta tehdä.

700 MHz:n alueen reunoilla on osoitettu kapeat (5MHz ja 3MHz:n erilliset) kaistat viranomaiskäyttöön, mutta yksin näin kapeilla kaistoilla ei kunnon palvelua pystytä varmistamaan.

”Olemme nyt vedenjakajalla. Tähän saakka viranomaisilla on aina ollut käytössään uusin ja paras teknologia turvaamassa välttämätöntä ja kaikissa olosuhteissa turvattua viestiliikennettä. WRC:n päätökset johtavat Euroopassa kansallisiin erillisratkaisuihin, joiden hinta tulee olemaan dramaattisesti harmonisoitua ratkaisua kalliimpi”, Vinkvist sanoo.

Viranomaisviestintä voi joutua kilpailemaan onnettomuustilanteissa kissavideoiden kanssa.

Pahimmillaan päätös merkitsee sitä, että viranomaisten laajakaistainen viestiliikenne kilpailee suuronnettomuustilanteissa kaupallisten toimijoiden palvelussa samalla kaistalla kissavideoiden ja selfie-virran kanssa. Suomessa tilanne korostuu, koska meillä kulkee langattomissa laajakaistaverkoissa huomattavasti enemmän liikennettä kuin EU-alueella keskimäärin.

Kansallinen etu

WRC:n päätös on raami, jonka puitteissa ITU:n jäsenmaat voivat kansallisesti päättää, kuinka hoitavat asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomea sitovat jatkossa EU-tasolla tehtävät päätökset, mutta kansalliselle päätöksenteolle jää silti huomattava liikkumatila.

Pohjoismaiset tetra-operaattorit ovat ottaneet tilanteeseen yhdessä kantaa. Laajakaistan edelläkävijämaissa nähdään, että viranomaisviestinnälle tulee jatkossakin taata turvallinen, suojattu, dedikoitu, yksinomaan viranomaisille osoitettu laajakaistainen taajuusalue. Pohjoismainen taajuusalueen harmonisointi ja yhtenäisen toimintamallin edistäminen on nyt ensisijainen tavoite.

Ehdotuksessa tuodaan esiin kolme vaihtoehtoa, miten asia voidaan ratkaista. Ensimmäinen on viranomaisverkolle varattu oma taajuusalue, vastaava kuin virvellä on tällä hetkellä. Toinen on kaupallisten operaattoreiden hallitsemalla taajuusalueella erikoisjärjestelyllä taattu viranomaiskäyttöön suunniteltu palvelu. Kolmas mahdollisuus on näiden kahden yhdistelmä.

”Pelkästään kaupalliseen operaattoriin turvautuminen ei ole perusteltua, koska niillä ei ole mahdollisuutta tarjota kaikissa tilanteissa viranomaisverkon edellyttämää toiminnallisuutta ja turvallisuustasoa”, Vinkvist sanoo.

Jarmo Vinkvist

Vaikka tetra-teknologiaan perustuva virve-verkko toimii vielä vuoteen 2030, pitää jo nyt taata kasvavan laajakaistaisen viranomaisviestinnän tarpeet. ”Meillä tulee olla selkeä ratkaisu viranomaistarpeet täyttävästä taajuusalueesta, jotta voimme tarjota asiakkaillemme heidän tarvitsemiaan palveluita”, Jarmo Vinkvist sanoo.

 

Yksistään kriittiseen viranomaisviestintään rakennetun laajakaistaverkon rakentaminenkaan ei ole nykyisessä taloustilanteessa mahdollista, sillä 700 megahertsin alueella toimiva koko maan kattava verkko vaatisi yli 3 000 tukiasemaa ja rakentamiskustannukset nousisivat yli 150 miljoonan euron.

”Suomessa yhdistelmäpalvelu voisi tarkoittaa sitä, että viranomaisille varattu oma taajuusalue kattaisi maantieteellisesti ne alueet, joilla asuu 80 prosenttia suomalaisista. Muualla laajakaistainen viranomaisverkko toimisi kaupallisten operaattoreiden hallinnoimalla taajuusalueella niiden tarjoamassa palvelussa”, Vinkvist sanoo.

”Hybridiratkaisu olisi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti järkevin. Tiheimmin asutuille alueille rakennettavan 600 tukiaseman verkon kustannukset olisivat noin neljäsosa valtakunnallisen verkon kustannuksista. Tällä ratkaisulla voitaisiin taata viranomaisten viestiliikenteen toiminnallisuus niillä alueilla, missä asuu valtaosa väestöstä. Harvemmin asutuilla alueilla kaupalliset verkot eivät ole niin kuormitettuja, joten viranomaisliikenne voidaan hoitaa niiden avulla.”

Vaikka Erillisverkot pitää hybridiratkaisua toistaiseksi parhaana esitettynä toimintamallina, liittyy siihenkin epävarmuustekijöitä. Muun muassa signalointiliikenteen ja viranomaisille taatun kapasiteetin hallinta kaupallisissa verkoissa vaatii uudenlaisia ratkaisuja.

Häiriöitä idästä

Venäläisten 700 megahertsin alueella toimivat ilma- ja meriliikenteen viestintäpalvelut tuovat taajuusalueen käyttöön oman mausteensa. Niiden signaalit yltävät pahimmillaan lähes 150 kilometrin päähän Suomen itärajalta länteen. Vaikka nämä alueet kattavat alle 15 prosenttia Suomen väestöstä, pitää mahdollisten häiriöiden vaikutukset arvioida tarkkaan.

Venäläisten tv-asemien kanava 50 toimii 700 megahertsin alueen alalaidalla, joten myös sillä on vaikutuksensa. Pahimmillaan se voi häiritä suomalaista viestiliikennettä koko maassa.

”Nykyisten sopimusten perusteella venäläisillä on täysi oikeus toimia noilla tv-lähettimillä ja noilla tehoilla, jolloin niistä tulee oleellista häiriötä. Jatkossa tästä tulee poliittinen keskustelu ja sen mukainen ratkaisu”, Jarmo Vinkvist ennakoi.

Liikenne lisääntyy

Laajakaistaisen liikenteen määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa moninkertaiseksi, kun yhä enemmän erilaisia laitteita liitetään langattomasti internetiin. Kiinalainen tietoliikennelaitevalmistaja Huawei on arvioinut, että internetiin liitettyjen laitteiden määrä nousee vuoteen 2025 mennessä 100 miljardiin. Näistä yhä useampi käyttää viestinnässään radiotaajuuksia.

Yhä useampi laite välittää kriittistä tietoa. Kilpa taajuusalueista kiristyy.

Uudet teknologiat tarvitsevat uusia taajuuksia muun muassa 5G-teknologian yleistymisen myötä. Verkkoon liitettyjen laitteiden tietoliikenteen saatavuus, luotettavuus ja tietoturva korostuvat, kun yhä useampi laite ohjaa teollisuusrobotteja tai välittää terveydenhuollon kriittistä tietoa. Kilpa taajuusalueista kiristyy.

”700 megahertsin alueen osalta kysymys on siitä, menevätkö kuluttajien tarpeet ohi viranomaisten tarpeiden. Muun muassa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Etelä-Koreassa viranomaisille on jo nyt varattu omat kaistansa 700 megahertsin alueelle. Meillä päätöksiä tehdään lähivuosina.”

Uusimmat Artikkelit