Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Vieraskynä // 24.3.2016

Turvallisuus on tehty arvoista, luottamuksesta ja tiedosta

Kokonaisturvallisuuden kehittämisessä tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota tietoon ja sen tuottamiseen, jatkojalostamiseen, jakamiseen sekä analysointiin, kirjoittaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Eurooppalainen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti lähialueiden kriisien, terrorismin, laajan laittoman maahanmuuton ja Ukrainan tilanteen takia. Erityisesti laiton maahantulo uhkaa EU:n perusrakenteita ja -mekanismeja.

Ympäröivän maailman kuohut näkyvät myös Suomen sisäisessä turvallisuudessa. Huumerikollisuus, onnettomuudet, lähisuhdeväkivalta, palokuolemat, harmaa talous ja muut perinteiset uhkat eivät ole nekään kadonneet, mutta niiden päälle kasautuvat uudet uhkat haastavat sisäisen turvallisuuden ennennäkemättömällä tavalla – viranomaisten kuormitus ja uusien uhkien määrä on kasvanut samaan aikaan kun resurssit ovat vähentyneet.

Ennakoimaton epävarmuus on uusi normaali, eikä yksittäisillä toimenpiteillä voi enää torjua kaikkia uhkia. Merkittävä haaste on ollut turvallisuuskysymysten muutosnopeus ja monimutkaisuus. Myös ilmiöiden keskinäisriippuvuus tekee muutosten ennakoimisesta hankalampaa. Koko yhteiskunnalta ja ennen kaikkea viranomaisilta edellytetään uudenlaista varautumista ja valmiutta.

Perinteinen turvallisuusajattelu on myös muutoksessa. Esimerkiksi hallituksen ohjelmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sijaan laaditaan kolme selontekoa: sisäisen turvallisuuden selonteko, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä puolustusselonteko. Hallitusohjelman linjaukset tukevat ajattelun muutosta, jonka mukaan toimintaympäristön muuttuessa korostuu tarve tarkastella turvallisuutta laajasti. Lähtökohtana tulee olla kokonaisturvallisuus.

Luottamus vahvistaa sosiaalista koheesiota, joka luo perustan toimivalle yhteiskunnalle.

Sisäinen turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Poliisit, rajavartijat, hätäkeskuspäivystäjät, pelastustoimi ja maahanmuuttohallinnon virkamiehet varmistavat ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivä, että yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan kannalta välttämättömät tehtävät hoidetaan. Näistä tehtävistä ei voida kansainvälistyvässä toimintaympäristössä tinkiä vaarantamatta sitä oikeusvaltion ydintä, joka tekee Suomesta Suomen.

Vallitsevasta luottamuksen perinteestä tulee pitää kaikin tavoin kiinni. Luottamus vahvistaa edelleen sosiaalista koheesiota, joka luo perustan turvallisuuden tunteelle ja toimivalle yhteiskunnalle.

Sisäisen turvallisuuden perusta rakentuu laajalle ja kattavalle arvopohjalle. Perus- ja ihmisoikeudet, sananvapaus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat turvallisuutemme, kestävän hyvinvoinnin ja menestyksemme elinehtoja. Näiden arvojen ja toimintamallien rapautuminen ja väheksyntä ruokkii syrjäytymistä, ääriajattelua, epävakautta ja konflikteja.

Ensimmäiset, huolestuttavat merkit turvallisuuden tunteen heikkenemisestä ovat jo ilmassa. MTS:n juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kokee tulevaisuuden nyt turvattomampana – vuosi sitten näin ajatteli hieman yli puolet vastaajista.

Kokonaisturvallisuuden kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota tietoon ja sen jatkojalostamiseen sekä analysointiin.

Kokonaisturvallisuuden kehittämisessä tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota tietoon ja siihen liittyvän infrastruktuurin monisuuntaiseen rakentamiseen, tiedon tuottamiseen, jatkojalostamiseen, jakamiseen sekä analysointiin.

Kriisitilanteessa käskysuhteet ovat olennainen osa toimintaa ja selviytymistä, mutta innovaatiorakenteissa niistä voi tulla rasite ja uusien ideoiden estäjä. Ne innovaatiot, joita nyt tarvitaan, liikkuvat siellä missä modernit uhkatkin, siiloilta ja hierarkioilta piilossa.

Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Kaikki me voimme osaltamme vahvistaa turvallisuuden tunnetta pitämällä huolta läheisistämme ja huolehtimalla arkipäivän turvallisuuden elementeistä. Syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalisen polarisaation vähentäminen ovat tehokkaimpia toimia sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

 

Kirjoittaja Päivi Nerg on sisäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat Artikkelit