Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Vieraskynä // 28.11.2016

Hybridiuhat torjutaan selkeillä toimintamalleilla ja kansalaisten tietoisuudella

Hybridiuhka ravistelee perinteisen turvallisuusajattelun rajoja. Uhkien ja konfliktien muuntautumiskyky pitää tunnustaa ja antaa tilaa uudenlaiselle ajattelulle niiden ratkaisussa. Viranomaiset eivät voi enää uppoutua mukavuuslokeroihinsa ja takertua toimivaltuuksiinsa, kirjoittaa puolustusvoimien tutkija Sari Uusipaavalniemi.

Hybridivaikuttamisella ymmärretään suunnitelmallista toimintaa, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija voi hyödyntää samanaikaisesti erilaisia sotilaallisia keinoja tai esimerkiksi taloudellisia tai teknologiaan perustuvia painostuskeinoja sekä informaatio-operaatioita ja sosiaalista mediaa. Näillä se pyrkii vaikuttamaan kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttamaan omat tavoitteensa.

Suomeenkin kohdistuu hybridivaikuttamista, nyt ja tulevaisuudessa. Vain kohteet, keinot ja tavoitteet sekä paineen suuruus vaihtelevat ajan myötä. Keinot ovat aina tilanteenmukaisia, emmekä voi etukäteen tunnistaa kaikkia mahdollisia vaikuttamisen kohteita tai vaikutuksia. Myös hybridiuhkien torjumisen ja ratkaisujen on siis oltava tilanteenmukaisia ja joustavia.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen kyselyssä keväällä 2016 pohdittiin kehittämistarpeita hybridiuhkiin varautumisessa. Avainasemassa on kokonaisturvallisuuden mallin kehittäminen, jossa osallistetaan kaikki yhteiskunnan toimijat aina kansalaistasolle saakka. Kehittämisessä korostuvat luottamus ja kumppanuudet, tietoisuus muista toimijoista ja hyvistä käytänteistä sekä yhteinen tilannekuva.

Kehittämisessä korostuvat luottamus ja kumppanuudet, tietoisuus muista toimijoista sekä yhteinen tilannekuva.

Elinkeinoelämän toimijoiden on pyrittävä yhteiseen varautumisen suunnitteluun ja jatkuvuuden hallintaan. Julkishallinnon ja elinkeinoelämän kumppanuuksia sekä resurssien yhteiskäyttöä on edistettävä. Kolmannen sektorin roolia on selkiytettävä ja osallistettava se kokonaisturvallisuuden kehittämiseen. Infrastruktuurin ja toimintojen resilienssiä ja varajärjestelmiä on kehitettävä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Sari Uusipaavalniemi. KuvaajaTero Heikkinen

Sari Uusipaavalniemi.

Tietoisuus on paras puolustus. Vaikka tieto lisääkin tuskaa, on tärkeää tunnistaa omat kriittiset toiminnot ja niiden haavoittuvuudet. On oltava tietoinen siitä, mitä pitää puolustaa ja miksi. Kansalaisturvallisuus – kansalaisten turvallisuudentunne ja selviytymiskyky kriisitilanteissa – on myös oleellinen osa kokonaisturvallisuutta ja sotilaallista maanpuolustusta sen osana. Kansalaisten selviytymiskyky kriisitilanteissa arvioidaan Pelastusalan keskusjärjestö SPEKin tutkimuksessa hyvin lyhytaikaiseksi ja polarisoituneeksi. Kansalaisilla on oltava osaaminen kriisitilanteeseen varautumiseksi ja siinä toimimiseksi – vain siten he voivat osallistua kokonaisturvallisuuden tuottamiseen.

Uhkien torjumiseksi on suunniteltava strategisen tason vaste. On mietittävä, miten koordinoidaan yhteistyötä ja tunnistetaan kriisitilanteet ajoissa. Suomi varautuu hybridiuhkiin paitsi kansallisesti, myös osana kansainvälistä toimintaympäristöä yhteistyössä EU:n ja Pohjoismaiden kanssa sekä Naton rauhankumppanina. Päätös hybridiosaamiskeskuksen perustamisesta Suomeen tukee EU:n hybridipuolustuksen kehittämistä ja tuo uutta nostetta osaamisen kehittämiseen.

Kokonaisturvallisuudessa on päästävä strategioista johtamiseen ja toimintaan, sanoista tekoihin, tavoitteista tuloksiin.

Keihäänkärkenä on todellinen valmius vastata hybridiuhkiin. Yhteiskunnan avaintoimijoilla on oltava yhteinen tilannekuva, uhka- ja riskiarvio sekä prosessit toiminnan suunnitteluun ja harjoitteluun. Toimintaa on harjoiteltava mahdollisimman todenmukaisissa tilanteissa myös siviilitoimijoiden kanssa.

Hybridiuhkiin vastataan hybridisti eri toimijoiden, keinojen sekä vanhaa ja uutta ajattelua hyödyntävien toimintamallien yhdistelmällä. Hybridipuolustusta tukeva kokonaisturvallisuuden malli on paitsi päivitettävä ajan tasalle, myös jalkautettava – strategioista johtamiseen ja toimintaan, sanoista tekoihin, tavoitteista tuloksiin. Parhaimmillaan hybridiuhkien ymmärtäminen tuo uutta puhtia yhteiskunnan resilienssin rakentamiseen ja varautumisen kehittämiseen. Hybriditoimintaympäristössä on uskallettava puhua myös puolustuksesta, joka sekin edellyttää koko yhteiskunnan tahtotilaa ja resursseja.

 

TkT Sari Uusipaavalniemi työskentelee erikoistutkijana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen Doktriiniosastossa Strategisen analyysin tutkimusalalla. Hän tutkii yhteiskunnan kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden ja kriittisen infrastruktuurin pitkän aikavälin kehityssuuntia. Yhtenä tutkimusteemana ovat hybridiuhkien vaikutukset ja niihin varautuminen.

Uusimmat Artikkelit