Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Krivat Tilannekuva // 13.10.2017

Tulevaisuuden tilannekuva: voimistuvia myrskyjä ja tulvia

Ilmastonmuutos lisää ääreviä sääilmiöitä ja koettelee ihmisen ja luonnon kestokykyä. Entistä voimakkaammat myrskyt, jäätävät sateet ja uudet tuhohyönteiset on otettava varautumissuunnitelmissa huomioon. Ilmastollisesti Suomi liukuu kohti etelää.

Ilmastonmuutos näkyy myrskyjen luonteessa. Kiira-myrskyn aiheuttama tilanne elokuussa 2017 oli yksi Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksen vaativimmista, koska rajuilma tuli huimaa vauhtia lähes suoraan mereltä tiheään asutulle alueelle. Tilanteeseen liittyi epävarmuuksia aina Kiiran rantautumiseen saakka. Ennuste osui kohdalleen osaavien sääpäivystäjien ja laitoksen Harmonie-säämallin ansiosta, joka ainoana säämallina antoi viitteitä rajuilman rakenteesta.

Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskuksen päällikkö Hilppa Gregow tutkii työkseen muun muassa myrskyjä ja ilmastonmuutosta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Hän puhuu Suomessa ja muualla riehuneista rajuilmoista tuttavallisesti niiden etunimillä.

Mitä tiedeyhteisö sanoo myrskyjen lisääntymisestä? Gregow vakuuttaa, että Tapanin ja Janikan kaltaisia myrskyjä on jatkossakin. On myös merkkejä siitä, että niiden todennäköisyys saattaa lisääntyä.

Tulvariski kasvaa laajojen energiapitoisten matalapaineiden myötä.

 

”Meidän pitää 20–30 vuoden sisällä varautua siihen, että maan etelä- ja keskiosaan tulee aikaisempaa aavistuksen verran kovempia ja pitkäkestoisempia myrskyjä. Niiden riskejä lisää vielä osaltaan ilmaston nopeatahtinen lämpeneminen, mikä pidentää syksyn roudatonta aikaa ja tekee syksyistä myös vetisempiä. Tämä on riski sekä puille että rakenteille”, Gregow sanoo.

”Samalla tulvariski lisääntyy, kun laajat energiapitoiset matalapaineet tuottavat paljon sadetta.”

Ilmastonmuutos tuo terveisiä Karibialta

Voimakkaiden myrskyjen kausi pitenee perinteisestä marras–joulukuusta kaksi kertaa pidemmäksi, syyskuusta tammikuulle.

”Ensimmäisten syysmyrskyjen iskiessä puissa on vielä lehdet, mikä pahentaa myrskytuulien tuhovoimaa. Myös Kiiran kaltaisten pienialaisten mutta voimakkaitten kesäisten rajuilmojen todennäköisyys kasvaa. Ne ovat hankalia ennustaa, mutta onneksi me kehitymme siinä koko ajan.”

Kaiken kaikkiaan ilmasto muuttuu otollisemmaksi äärevien sääilmiöiden syntymiselle, sillä ilmakehän lämmetessä sen energiapitoisuus kasvaa. Jatkossa Suomeen saadaan myös entistä useammin terveisiä Karibialta.

”Syyskuun 1982 Mauri-myrskystä on voitu todistaa numeerisesti, että se oli alun perin neljännen luokan hurrikaani Debby, joka kulkeutui meille pohjoiseen isojen matalapaineiden kylkeen ja sai niistä vielä lisävoimia. Tulevaisuudessa vastaavia myrskyjä todennäköisesti kulkeutuu tänne yhä useammin – pelkästään jo siitä syystä, että trooppisia hurrikaaneja kehittyy meriveden lämpenemisen ja ilmankosteuden lisääntymisen vuoksi aikaisempaa useammin.”

Suomi on matkalla etelään

Suomi liukuu ilmastollisesti hiljalleen kohti etelää, jolloin meille tulee Keski-Euroopan ilmasto. Luonnon sopeutuminen uusiin olosuhteisiin ja uusiin vieraslajeihin on arvoitus. Miten vaikkapa uudet tuhohyönteiset vaikuttavat metsien terveyteen ja kasvuun?

Hidas vallankumous etenee luonnossamme kaiken aikaa, esimerkiksi punkit ovat jo levinneet jatkuvasti pohjoisemmaksi. Helleaaltojen yleistyminen uhkaa sekin metsiä ja myös ihmisten terveyttä.

Ilmaston keskieurooppalaistumisen myötä lievien jäätävien sateiden, raskaan lumikuorman ja tykkylumen todennäköisyys lisääntyy itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Tästä huolimatta suurimmat riskit ja vahingot tulevat voimistuvista myrskyistä, sillä niihin on vaikea varautua.

Ilmaston keskieurooppalaistuminen tuo mukanaan rajujakin sääilmiöitä.

Gudrun-talvimyrsky poiki riskiskenaarion

Keski-Euroopan myrskyt – kuten meillä uutiskynnyksen aikoinaan ylittäneet Lothar ja Martin – ovat olennaisesti voimakkaampia kuin mihin täällä on totuttu. Lähimmäksi Suomea on päässyt voimaltaan niihin verrattavissa ollut Gudrun-talvimyrsky tammikuussa 2005. Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa se aiheutti valtavaa tuhoa kaataen kertaheitolla normaalivuoden hakkuiden suuruisen määrän puuta.

”Gudrun liippasi todella läheltä meitä. Vaikka sen tuulet eivät yltäneet Suomeen asti, merivesi nousi ennätyskorkeuteen ja meilläkin pohdittiin ydinvoimaloiden sulkemista merenpinnan nousun takia. Se on nyt referenssi erilaisissa tutkittavissa riskiskenaarioissa. Ja kyllä senkin jälkeen pohjoismaiden yli on mennyt yhtä voimakkaita myrskyjä. Vuonna 2011 Suomessakin pahaa tuhoa tehnyt Tapani oli Norjassa kolmanneksi pahin koskaan mitattu”, Gregow Ilmatieteen laitokselta sanoo.

Keski-Euroopan myrskyissä voimakkaimmat tuulenpuuskat ovat yltäneet 50–60 metriin sekunnissa (m/s) eli yli 200 km/t. Karibian myrskyjen jopa 85 m/s eli 300 km/t -nopeuksiin siitä on vielä pitkä matka.

Kovimmat Suomessa mitatut tuulet ovat olleet jopa 40–50 m/s, mutta ne on mitattu erikoisolosuhteissa Lapin tuntureilla. Rannikoilla on mitattu useampaankin otteeseen suurimmaksi keskimääräiseksi tuulennopeudeksi 31 m/s.

Tiedolla parempi tilannekuva

Tähän asti olemme olleet onnekkaasti turvassa Itämeren takana, mutta tilanne on muuttumassa.

Hilppa Gregow

”Vuoden 2007 Kyrill kehittyi Atlantilla. Se saapui Länsi-Eurooppaan Brittein saarten yli ja sai aikaan suurta tuhoa myös idempänä. On merkkejä, että myrskyt säilyisivät uudessa lämpimämmässä ilmastossa hengissä pidempään mantereidenkin yllä. Ja myös Saharan suunnalla on havaittu, että myrskyilmasto on muuttumassa. Nämä riskit on otettava Suomessakin vakavasti”, Hilppa Gregow muistuttaa.

”Ennustettavuus on onneksi parantunut olennaisesti, ja myös eurooppalainen yhteistyö on parantanut tiedonsaantia. Elokuisen Kiira-myrskyn kohdalla olen suorastaan ylpeä: se meni juuri siitä, mistä olimme ennustaneet.”

Digitalisoituvan yhteiskunnan myötä myös kotimainen viranomaisyhteistyö on vahvistunut ja tiedonkulku parantunut.

”Kehitettävää on kuitenkin edelleen. Erityisesti siinä, saavutammeko juuri ne ihmiset, joiden pitäisi varoitus saada. Ja ymmärtävätkö he ottaa sen huomioon.”

Lue lisää Kiira-myrskystä

Kahden viikon sähkökatkos – JÄÄTYVÄ 2017

Lokakuisessa JÄÄTYVÄ 2017 -yhteistoimintaharjoituksessa testattiin yhteistoimintaa pitkäaikaisessa ja laaja-alaisessa häiriötilanteessa, jossa yksittäisen toimijan omat voimavarat eivät enää riitä.

Erillisverkkojen palvelupäällikkö Harri Virtanen muistuttaa, että tekemistä riittää kaikille, kun turvataan yhteiskunnalle tärkeätä infraa. Sitähän myös Erillisverkot osaltaan ylläpitää.

”Nyky-yhteiskunnassa olemme riippuvaisia sähkönsaannista.Sähkönsyötön häiriötilanteissa järjestelmien palvelutaso yleensä laskee. Pyrimme yhdessä huolehtimaan, että häiriövaikutukset jäisivät mahdollisimman lyhyiksi.”

Suomalaisilla on onneksi kansainvälisesti vertailtuna erinomainen kyky toimia yhdessä. Kehitettävääkin toki on, erityisesti resurssien yhteiskäytössä.

”Kun tilanne on päällä, Virve ja Krivat auttavat. Tekniset yhteistoiminta- ja kommunikaatioympäristöt tukevat turvallisuustoimijoiden ja kriittisen infran turvaajien toimintaa. Kuitenkin myös käyttäjien toimintakulttuureja pitää saada muutettua niin, että näitä järjestelmiä ja niiden tarjoamia työkaluja osataan hyödyntää. Ja siinä ovat yhteiset harjoitukset tärkeässä roolissa”, Virtanen sanoo.

Varautuminen koetteella
Huoltovarmuuskeskuksen voimatalouspoolin tänä syksynä järjestämän JÄÄTYVÄ 2017 -harjoituksen skenaario oli ”vakavan sääilmiön aiheuttama laaja-alueinen ja pitkäkestoinen sähkön kanta- ja jakeluverkkojen häiriö”, jota vastaan harjoitukseen osallistuvat tahot pelasivat.

Harjoitus järjestettiin karttaharjoituksena Pohjois-Savon alueella.
”Mietimme, mitä voimme tehdä ennakkoon ja mitä tilanteen aikana, miten yhteistyö sujuu ja miten osaamme ottaa asioita huomioon. Tarkoitus oli tutkia toimijoiden häiriönsietokykyä ja tehdä havaintoja yhteistoiminnan kehittämiseksi.”

JÄÄTYVÄ 2017 -harjoituksessa testattiin vikojen korjaustyön resurssien ja kaluston riittävyyttä, puolustusvoimien virka-avun käyttöä, kunnan johtoryhmän toimintaa, polttoaineen jakelun varmistamista sekä sähkön palautusjärjestystä ja tiedottamista. Harjoittelemassa oli iso joukko julkisia organisaatioita ja huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Mukana oli myös Erillisverkot.

”Ensimmäiset harjoitukseen liittyvät viestit lähtivät 27.9., ja aktiivisin vaihe oli lokakuun alussa. Ennakkovalmistelua oli tehty jo pitkään, ja kokemusten jälkipuintia jatketaan vuoden 2017 loppuun.”

Kahden viikon katkos sähkönsyötössä tarkoittaa verkko-operaattorien näkökulmasta, että tukiasemien akustot ehtivät tyhjentyä ja järjestelmät toimivat enää vain varavoiman avulla.

”Varavoimakoneita tarvittaisiin joka paikkaan, mutta niitä on vain rajallinen määrä. Meidän on sovittava yhteistuumin operaattoreiden, sähköyhtiöiden ja viranomaisten kanssa, minne käytössä olevat varavoimakoneet sijoitetaan. Ja juuri siinä tarvitaan hyvää kommunikaatiota.”

Uusimmat Artikkelit

Kiinnostuitko palvelusta?
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
Asiakaspalvelu // 0800 182 555