Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Yhteiskunta // 4.4.2018

Poikkeustilanne laukaisee vaaratiedotteen

Jokainen suomalainen on kuullut vaaratiedotteen, mutta harva tietää, miten se tehdään. Erve Uutiset kuvailee vaaratiedotteen elinkaaren viranomaispäätöksestä kansalaisten vastaanottimiin.

Minna Hannula vastaa YLEssä siitä, että vaaratiedottaminen sujuu niin kuin pitää.

Elettiin 1990-luvun loppua, kun Radio Suomen juontaja Minna Hannula luki ensimmäisen hätätiedotteensa.

”Kädet tärisivät ja märkä t-paita meni vaihtoon”, Hannula muistelee, kuinka hän jännitti vastuullista tehtäväänsä.

Moni asia on muuttunut: hätätiedote on nykyään vaaratiedote, ja Hannula on Radio Suomessa vastaava tuottaja. Hän vastaa Yleisradion osalta siitä, että vaaratiedottaminen sujuu niin kuin se vaaratiedotelaissa ja vaaratiedoteoppaassa määritellään.

Ennen kuin juontaja saa vaaratiedotteen luettavakseen, paljon on tapahtunut taustalla. Paljon tapahtuu myös sen jälkeen, kun puhe siirtyy studiomikrofonista kansalaisten vastaanottimiin.

Viranomainen päättää, hätäkeskus jatkaa

Milloin vaaratiedote annetaan ja milloin ei, siitä päättää kussakin tilanteessa vastuussa oleva viranomainen. Vaaratiedotelaissa on kerrottu ne 14 viranomaisorganisaatiota, jotka saavat antaa vaaratiedotteen.

Otetaan esimerkiksi laaja teollisuuslaitoksen tulipalo, josta leviää myrkyllistä savua. Viranomaistoimia johtava kenttäjohtaja tekee riskiarvion, mitä voi tapahtua. Jos vaara on sellainen, että se uhkaa vakavasti väestön henkeä tai terveyttä tai siitä voi seurata merkittäviä taloudellisia menetyksiä, vaaratiedote täytyy antaa. Vaaratiedote annetaan kuitenkin vain silloin, kun sen arvellaan olevan tehokkain tapa varoittaa kansalaisia.

Jos teollisuuslaitos palaa ja savu painuu tuulen mukana metsään, vaaratiedotetta ei välttämättä ole syytä antaa. Tilanne muuttuu, jos tuuli kääntyy niin, että savu kulkeutuu asuinalueille.

”Vaaratiedotteen antamisesta päättäminen ja sen sisällön laatiminen vaativat vastuulliselta viranomaiselta hyvää tilannetajua”, sanoo sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Mikko Jääskeläinen.

Kun viranomainen on päättänyt vaaratiedotteen antamisesta, hän laatii tiedotteen tekstin ja ottaa yhteyden hätäkeskukseen. Hätäkeskuksessa tiedote kirjoitetaan ja käännetään molemmille kotimaisille kielille. Jos onnettomuus koskee saamelaisten kotiseutua, vaaratiedote annetaan siellä myös kolmella saamen kielellä.

Jos onnettomuus koskee saamelaisten kotiseutua, #vaaratiedote annetaan myös kolmella saamen kielellä. #saamenkieli #YLE #radiosuomi

Yleisradio saa faksin ja jakelee

Hätäkeskuksesta vaaratiedote toimitetaan Ylen kytkentäkeskuksessa sijaitsevaan faksiin. Kytkentäkeskus on Ylen tekninen hermokeskus, mistä lähetykset jaetaan tuotantoyksiköistä alueellisiin lähetysasemiin. Sillä on 24/7-päivystys.

”Myös muita teknologioita on vuosien varrella testattu, mutta analoginen faksi on edelleen varmatoimisin tapa hätätilanteissa. Faksin tulon myös aina huomaa, koska tähän laitteeseen ei tule muualta viestejä”, Hannula sanoo.

Kytkentäkeskuksessa faksin aitous varmistetaan vastasoitolla lähettäneeseen hätäkeskukseen. Tässä vaiheessa kytkentäkeskuksessa kytketään päälle vaaratiedotetta ennakoiva Radio YLE 1:ssä työskentelevän Jouni Kenttämiehen säveltämä tunnusmusiikki.

Hätäkeskus toimittaa vaaratiedotteen YLEn tekniseen hermokeskukseen, kytkentäkeskukseen. Kuvassa Ann Wennström ja Mikko Ahmio.

Kun faksi on varmistettu, se kiikutetaan vuorossa olevalle juontajalle. Kytkentäkeskus ja Digita tekevät tässä vaiheessa eri kanavien pakko-ohjaukset eli kaikki Ylen aluelähettimet ja kaupalliset asemat pakotetaan valmistautumaan vaaratiedotteen lähettämiseen. Nyt juontaja pääsee lukemaan tiedotteen.

Nopeimmillaan on kulunut 17 minuuttia siitä, kun hätäkeskus on laatinut vaaratiedotteen siihen, kun juontaja on sen lukenut.

”Juontajan rooli on ainoastaan lukea vaaratiedotteen teksti. Vaaratiedote ei ole Ylen journalistista sisältöä, vaan puhdasta viestin välittämistä. Hyvin harvoin tulee vastaan tilanne, että tekstissä on esimerkiksi selvä kirjoitusvirhe, jonka korjaamme”, Hannula sanoo.

Studiosta vaaratiedote toimitetaan Ylen kytkentäkeskukseen. Sieltä se lähetetään verkkoyhtiö Digitalle, joka välittää tiedotteen viranomaisen määrittelemien kanavien kautta.

Vaaratiedote voidaan jakaa Ylen ja kaupallisten radioasemien taajuuksilla, A- ja B-kanavanipun televisiokanavilla, Ylen tekstitelevisiossa, Yle Uutisten verkkosivuilla sekä Ylen Uutisvahtipalvelussa. Hätäkeskuslaitos julkaisee vaaratiedotteet 112.fi-sivustollaan.

Vaaratiedote voidaan antaa radiossa joko valtakunnallisena tai alueellisena. Televisiossa vaaratiedote annetaan aina valtakunnallisena.

Uusia tekniikoita vanhojen rinnalle

Vaaratiedotteet jaetaan karkeasti kolmeen kategoriaan. Alin porras ovat alueellisilla radiokanavilla lähetettävät tiedotteet, sitten ovat valtakunnalliset radiotiedotteet, ja kaikista vakavimmat lähetetään valtakunnallisina sekä televisiossa että radiossa.

Alueellinen televisiojakelu olisi teknisesti mahdollinen, mutta se on huomattavasti hitaampi ja teknisesti haastavampi toteuttaa kuin valtakunnallinen tv-jakelu. Siksi alueellista tv-jakelua ei toistaiseksi ole käytetty.

Sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Huoltovarmuuskeskus sekä viranomaistahot pohtivat parhaillaan uusia vaaratiedotteen jakelutapoja matkapuhelimiin. Vaihtoehtoisina tapoina ovat alueelliset sms-viestit ja älypuhelimiin ladattava vaaratiedotesovellus. Samaan aikaan myös EU-tasolla valmistellaan tietoliikennedirektiiviä, jonka yhdeksi kohdaksi saattaa tulla yleiseurooppalaisen varoitusjärjestelmän kehittäminen.

Pohdinnassa ovat uudet vaaratiedotteen jakelutavat matkapuhelimiin. #sisaministerio #lvmfi #huoltovarmuuskeskus

”Olemme tietoisia, että esimerkiksi nuoriso ei seuraa aktiivisesti radion fm-kanavia ja katsoo televisiota lähinnä suoratoistopalveluista. Heidät tavoittaisimme varmasti paremmin kännykän avulla. Muun muassa Hollannissa ja Liettuassa on käytössä tällaisia järjestelmiä”, Jääskeläinen sanoo.

Vaikka uusia tekniikoita otettaisiin käyttöön, vanhoista ei luovuta eli radion ja television sekä ulkohälytinjärjestelmän rooli säilyy jatkossakin.

Vaaratiedottamisessa on viestien sisällön lisäksi myös paljon psykologiaa.

”Tutun radioäänen lukema vaaratiedote rauhoittaa ihmisiä ja luo luottamusta. Me teemme tätä työtä vastuullisesti ja tunnemme ylpeyttä, että voimme poikkeustilanteissa auttaa kansalaisia”, Hannula sanoo.

Lisätietoja vaaratiedotteesta saa vaaratiedoteoppaasta.

Aihesanat:

Uusimmat Artikkelit