Erillisverkkojen vuosi 2018

Vuosikertomus ja yritysvastuuraportti
Me Erillisverkoissa varmistamme yhteiskunnan toimivuutta. Turvaamme viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden viestintää sekä samalla kansalaisten avunsaantia ja arjen sujumista.

Toimitusjohtajan katsaus: turvallisuus tehdään yhdessä

Tehtävämme on turvata yhteiskunnan kriittistä johtamista sekä tietoyhteiskunnan palvelujen toimivuutta.  Strateginen tavoitteemme on: Suomi on edelläkävijä turvallisuustoimijoiden yhteistyössä. Erillisverkkojen toiminnassa korostuvat erityisesti turvallisuus, toimivuus ja jatkuvuus. Turvallisuuskriittiset ict-palvelumme varmistavat arjen toimivuutta ja turvallisuutta kaikille kansalaisille. Voidaankin sanoa, että Suomi tarvitsee vahvan Erillisverkot.

Suomi on monella mittarilla yksi maailman turvallisimmista maista. Turvallisuus- ja tietoturvakentässä tarvitaan viranomaisten rinnalle vahvoja, osaavia ja kotimaisessa omistuksessa olevia toimijoita. Erillisverkkojen rooli on kasvanut ja tullut yhä merkityksellisemmäksi viime vuosina. Aikaan ja paikkaan katsomatta, muuttuvissakin oloissa toimivilla ict-palveluilla on iso merkitys eri turvallisuustoimijoille.

Turvallisuus- ja tietoturvakentässä tarvitaan viranomaisten rinnalle vahvoja, osaavia ja kotimaisessa omistuksessa olevia toimijoita.

Konsernin toimintaa kehitettiin vuonna 2018 edelleen kolmen eri palvelualueen jaottelulla: tilannekuva-, tietoliikenne- ja konesalipalvelut. Deltagon Group Oy:n hankinta Erillisverkkojen 100- prosenttiseen omistukseen tapahtui tammikuun 2018 aikana vähemmistöosakkaiden osuuksien hankinnan jälkeen. Erillisverkot vahvisti yrityskaupalla tietoturvaosaamistaan. Deltagonin asiakaskuntaan kuuluu lukuisa määrä yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyviä organisaatioita. Deltagonin palveluvalikoima istuu Erillisverkkojen erityistehtävärooliin ja täydentää turvallisia tilannekuva- ja tietoliikennepalvelujamme.

Turvallisen viestinnän tärkeyteen liittyi myös vuoden 2018 aikana toteutettu yhteisomistusjärjestely, jossa Erillisverkot ja SSH Communications Security perustivat Kyberleijona-yhteisyrityksen palomuuriteknologian kaupallistamiseksi. Järjestelyn tavoitteena on varmistaa strategisen tietoturvateknologian kotimaisuus ja tämän teknologian säilyminen suomalaisessa omistuksessa. Vuoden lopussa Erillisverkot hankki myös liiketoimintakauppana Lioncloud-pilvipalvelun Cinia Oy:ltä. Hankinta vahvistaa erityisesti Erillisverkkojen turvallisia konesali- ja kapasiteettipalveluita. Se myös korostaa konsernin erityistehtäväroolia sekä asiakaskunnan kasvavaa tarvetta turvallisille ja luotettaville ict-palveluille.

Viranomaisradioverkko Virven käytön laajeneminen jatkui vuonna 2018. Virve elää historiansa suurinta muutosvaihetta, kun se siirtyy hallitusti uuteen teknologiaan. Virve kehittyy asteittain laajakaistaiseksi, mikä tuo viranomaisille ja muille turvallisuustoimijoille yhä laajemmat palvelut kriittiseen viestintään ja johtamiseen. Eri viranomaisilla on tarpeita muun muassa liikkuvan kuvan hyödyntämiseen onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa, ja laajakaistainen Virve mahdollistaa tämän turvallisuudesta tinkimättä. Erillisverkot toteuttaa turvallisuuskriittisille toimijoille toimintavarman mobiililaajakaistapalvelun yhdessä kaupallisen operaattorin kanssa.

Turvallisuusverkkotoiminnassa jatkettiin vuonna 2018 prosessitoimintatavan kehittämistä. Lisäksi keskeisenä teemana oli palvelutarjonnan laajentaminen uusille käyttäjille ja käyttäjäryhmille. Tavoite on jatkumoa vuodelta 2017. Erillisverkoissa tämä on tarkoittanut muun muassa uusien asiakasliityntäpisteiden rakentamista käyttäjäorganisaatioille. Käytön laajentaminen turvaa kokonaisvaltaisen turvallisen tietoliikenteen koko käyttäjäkunnassa.

Tilannekuvapalvelujen sekä kriittisten laitesuojatilojen, konesalitilojen ja kapasiteettipalvelujen kehitys on ollut odotetun voimakasta. Tarve Erillisverkkojen tarjoamille palveluille kasvaa, ja uusia ratkaisuja kehitetään turvallisuustoimijoiden käyttöön. Yksi vuoden 2018 erityisistä kehityskohteista on ollut alusta-arkkitehtuurin kehittäminen. Turvallinen ohjelmistoalusta valmistuu 2019 alkupuoliskolla, ja se muodostaa tärkeän osan Erillisverkkojen kehittämää ja tarjoamaa kokonaisturvallisuuden ekosysteemiä. Konsernin tuotteet mahdollistavat omista konesaleista, omilla tietoliikenneyhteyksillä ja itse tuotetulla tilannetietoisuuden palvelulla toteutetut asiakasratkaisut – päästä päähän turvallisesti hallittuina.

Vuonna 2018 käynnistettiin Erillisverkkojen sisäinen kehittämishanke, jonka yhteydessä organisointia tarkasteltiin erityisesti kolmen tekijän kannalta: organisaation ja palvelujen toimivuus asiakkaiden suuntaan, hallinnollinen keveys ja vastaavuus tulevaisuuden haasteisiin. Organisoinnin suunnittelu ja käytännön ensimmäiset muutokset saatiin toteutettua vuoden lopussa. Konsernin rakenne vastaa nyt tehokkaammin ja ketterämmin kasvaviin turvallisuustarpeisiin ja kehityshankkeisiin. Konsernin liiketoimintojen keskinäinen yhteistyö lisääntyy ja toiminta kehittyy asiakaslähtöisemmäksi sekä asiakastarpeita ja -hyötyä jalostavaksi.

Vuosi 2018 oli konsernille onnistunut. Erityistehtäväyhtiön rooli vahvistui. Sitoutuminen turvallisuustoimijoiden yhteistyön mahdollistamiseen on koko konsernilla erittäin vahva.

Timo Lehtimäki
toimitusjohtaja

Erillisverkot lyhyesti

Virve 2.0 mahdollistaa liikkuvan kuvan välittämisen.

Suomen Erillisverkot -konsernin (myöhemmin Erillisverkot) tehtävänä on turvata yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja kaikissa olosuhteissa. Erillisverkot tarjoaa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta tukeville organisaatioille palveluja kriittiseen viestintään, tiedon suojaamiseen, tilannejohtamiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Suomen Erillisverkot on valtion kokonaan omistama yhtiö, ja sen omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Suurimpia asiakkaita ovat huoltovarmuuskriittiset yritykset esimerkiksi televiestintä- ja energiatoimialoilta, ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot, pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat, hätäkeskuslaitos, sosiaali- ja terveystoimi sekä rajavartiolaitos.

Konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 97,4 miljoonaa euroa ja vakituista henkilöstöä oli 345. Konsernin päätoimipiste sijaitsee Espoossa. Erillisverkkojen tytäryrityksellä Deltagon Group Oy:lla on yritystoimintaa Ruotsissa ja Norjassa, muutoin konserniin kuuluvilla yrityksillä ei ole toimintaa ulkomailla.

Konsernin hallinto ja rakenne

Erillisverkkoihin kuuluvat Suomen valtion sataprosenttisesti omistama Suomen Erillisverkot Oy ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Suomen Virveverkko Oy, VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy, Suomen Turvallisuusverkko Oy, Leijonaverkot Oy, Deltagon Group Oy sekä Johtotieto Oy. Leijonaverkot Oy omistaa lisäksi seuraavien yhtiöiden koko osakekannan: Kiinteistö Oy Oulun Posteljooni, Kiinteistö Oy Porin Leijona ja Kiinteistö Oy Perkiöntie 2.

Erillisverkot ja SSH Communications Security perustivat Kyberleijona-yhteisyrityksen palomuuriteknologian kaupallistamiseksi kesäkuussa 2018. Erillisverkot omistaa yhteisyritys Kyberleijonasta 35 prosenttia ja SSH 65 prosenttia. Joulukuussa 2018 Erillisverkkojen tytäryritys Leijonaverkot Oy osti liiketoimintakaupalla Cinia Oy:lta Lioncloud -liiketoiminnon.

Emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy vastaa konsernin yhteisistä hallintopalveluista, viestinnästä ja markkinoinnista, laajoista asiakasratkaisuista ja koordinoi liiketoiminnan kehitystä. Emoyhtiö vastaa myös riskienhallinnan ja turvallisuuden konsernilaajuisesta koordinoinnista. Palvelualueita vuonna 2018 oli kolme: konesali-, tietoliikenne- ja tilannekuvapalvelut.

Liiketoiminnan rakenne

Vuoden 2018 loppupuolella Erillisverkoissa toteutettiin organisaatiouudistus, jonka tavoitteena oli tulevaisuuden haasteisiin vastaava ja skaalautuva organisaatio. Uudessa Erillisverkoissa yhteistyö yli organisaatiorajojen on yhä suuremmassa roolissa. Organisaatiouudistuksen yhteydessä Erillisverkot jakautui kahteen liiketoiminta-alueeseen: Turvallisuusverkkoon ja Leijonaverkkoihin.

Turvallisuusverkko-liiketoiminta-alueeseen sisältyy Viranomaisverkko Virven palvelut, ja Leijonaverkot-liiketoiminta-alueeseen sisältyy Erillisverkkojen konesali- ja ict-palvelut sekä tilannekuvapalveluita, kuten Krivat, Johtotieto, Deltagon ja Keko.

Emoyhtiö Erillisverkot huolehtii konsernin talous-, tietohallinto-, henkilöstö- ja muista hallintopalveluista konsernipalvelut-yksikön kautta. Lisäksi emoyhtiössä toimii uusi ratkaisupalvelut-yksikkö, jonka päävastuuna on asiakashallinnan koordinointi ja laajasti konsernin tuotteita ja palveluita hyödyntävät asiakasratkaisut. Myös viestintä- ja markkinointi ovat osa ratkaisupalvelut-yksikköä.

Palvelut

Turvallinen yhteiskunta syntyy viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Erillisverkot tarjoaa ict-palveluita, jotka tukevat sujuvaa yhteistyötä.

Varmistamme, että kätilöt löytävät oikeaan synnytyssaliin, hätäkeskusten viestit tavoittavat pelastajat, poliisipartioilla on oikea tilannekuva kentältä ja valtion ylimmän johdon tärkeät viestit kulkevat turvallisesti.

Tietoliikenne

  • Viranomaisverkko Virve auttaa viranomaisia ja muita turvallisuustoimijoita viestimään tehokkaasti ja turvallisesti. Virven avulla oikea tilannetieto saavuttaa oikeat henkilöt nopeasti.
  • Turvallisuusverkko, tutummin Stuve, varmistaa Suomen turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten ja valtion ylimmän johdon viestintää. Stuve on korkean varautumisen verkko-operaattori.

Tilannekuva

  • Krivat tehostaa yritysten yhteistyötä suurhäiriötilanteissa ja nopeuttaa niistä toipumista. Krivat on palvelualusta ja siihen kuuluvien toimijoiden yhteisö, toimintamalli ja informaatiokanava.
  • Johtotieto tarjoaa sijaintitietoa maanalaisista kaapeleista ja johdoista tai ilmajohdoista. Tarvittaessa yhteisnäyttöpalvelu tuo kaapelinnäyttäjän paikan päälle kaivajan avuksi.
  • Deltagon tekee ratkaisuja sähköisen viestinnän ja asioinnin turvaksi sekä tiedon suojaamiseksi.

Konesalit

  • Asiakkaat saavat Erillisverkkojen konesaleista tieto- ja viestintäjärjestelmille turvalliset laitetilat, varmennetut olot ja ympärivuorokautisen hallintapalvelun. Turvallisten laitetilojen lisäksi palvelu kattaa kahdennetut toisiaan peilaavat kapasiteetti- ja tietoliikennepalvelut.
  • Lioncloud tarjoaa turvallista virtuaalista konesalipalvelua Suomesta, suomalaisille asiakkaille. Lioncloudin avulla asiakas voi korvata oman konesalinsa tai laajentaa oman konesalin kapasiteettia ja palvelutarjoamaa joustavasti.

Lisäksi Erillisverkoilla on tytäryrityksensä Virve Tuotteet ja Palvelut Oy:n kautta Tetra-päätelaitteiden myynti- ja huoltopalveluita.

Näin toimimme

Arvot ja strategia

Suomi on edelläkävijä turvallisuustoimijoiden yhteistyössä

Haluamme, että Suomi on edelläkävijä turvallisuustoimijoiden yhteistyössä – tämä on myös visiomme. Erillisverkot rakentaa yhdessä turvallisuustoimijoiden kanssa turvallisempaa yhteiskuntaa ja turvallisempaa Suomea.

Suomalainen turvallisuustoimijoiden viestintä ja yhteistyö ovat ainutlaatuista myös kansainvälisillä mittareilla. Ei ole itsestäänselvyys, että eri viranomaisilla ja huoltovarmuustoimijoilla, kuten pelastuksella, poliisilla, ensihoidossa tai energiantuottajilla on sekä päivittäisessä työssä että kriisitilanteissa aktiivista viestintää ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Jo toisena vuotena peräkkäin Suomi on ensimmäisellä sijalla Critical Communication Quixoticity Index -vertailussa. Suomen vahvuus on erityisesti kriittisen viestinnän ympärille muodostuneissa yhteistyöverkostoissa.

Myös turvallisuusviranomaisten yhteiset järjestelmät mahdollistavat yhteistyön. Viranomaisverkko Virve sekä muut yhteiset viestintä- ja johtamisjärjestelmät tukevat turvallisuustoimijoiden arjen työtä sekä toiminnan johtamista. Oikean tilannetiedon välittäminen varmasti ja turvallisesti eri järjestelmien kautta on turvallisuustoiminnan ytimessä.

Mahdollistamme turvallisen kriittisen viestinnän ja johtamisen

Erillisverkot tarjoaa viranomaisille ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ict-palvelut ja on siten mukana rakentamassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Erillisverkkojen roolina on mahdollistaa ja turvata turvallisuustoimijoiden yhteistyötä. Turvaamalla viranomaisten ja muiden turvallisuuskriittisten toimijoiden viestintää turvataan myös kansalaisten avunsaantia ja arjen sujumista.

Erillisverkkojen arvot ovat yhteistyö, kehitys ja luottamus.

Arvot on muodostettu yhdessä henkilöstön kanssa ja ovat toimintamme kovinta ydintä. Nopeasti muuttuvassa maailmassa yhteiset arvot toimivat pohjana kaikelle yhtiön toiminnalle ja päätöksenteolle.

Erillisverkkojen strategian kulmakivet

  • Parhaat ratkaisut kriittiseen turvallisuusyhteistyöhön
  • Toimivin palvelutuotanto kaikissa olosuhteissa
  • Parhaat turvallisuuden tekijät

Erillisverkkojen tavoitteena on löytää asiakkaille parhaat yhteiset ratkaisut, jotka auttavat hoitamaan kriittisiä tehtäviä yhteiskunnan turvallisuuden varmentamiseksi. Erillisverkot pyrkii varmistamaan, että ratkaisut tukisivat turvallisuustoimijoiden yhteistyötä mahdollisimman paljon. Tulevaisuuden ratkaisut pohjautuvat pitkälti kokonaisturvallisuuden ekosysteemiin, joka sitoo yhteen Erillisverkkojen palveluvalikoiman, konesalipalvelut, tietoliikennepalvelut ja tilannekuvapalvelun.

Tavoitteena on, että palvelut toimivat kaikissa oloissa. Toimivin palvelutuotanto tarkoittaa tuotannon kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin sisäiset tekijät (turvallisuus, laatu, kustannukset) kuin ulkoisetkin tekijät, esimerkiksi kumppaniyhteistyö.

Erillisverkoissa henkilöstön tyytyväisyys on tärkeää. Ilman hyvinvoivaa, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä ei voida saavuttaa muita kriittisiä liiketoiminnallisia tavoitteita kuten korkeaa asiakastyytyväisyyttä. Erillisverkoissa korostuu sitoutuneisuus ja halu työskennellä yhteiskunnan turvallisuuden (kriittisen viestinnän ja johtamisen) parissa. Vaatimustenmukaisuus ja yritysvastuu korostuvat Erillisverkkojen hoitaessa perustehtäväänsä.

Yhteiskunnallisesti merkittävä työ yhdistää meitä erveläisiä

Erillisverkkolaisuus, tutummin erveläisyys, on vastuullisuutta, sitoutumista ja kykyä katsoa eteenpäin. Meitä erveläisiä yhdistävänä tekijänä toimii työ, jolla on yhteiskunnallista merkittävyyttä. Mielekkäät tehtäväkuvaukset, urapolkumahdollisuudet ja laadukas esimiestyö ovat meille tärkeitä. Olemme viime vuosina laajentuneet merkittävästi, ja yhteisten toimintatapojen ja hallinnollisten prosessien merkitys on kasvanut unohtamatta hyvää hallintotapaa ja johtamista. Erillisverkoissa vastuullisuus on osa kaikkia toimintatapoja, prosesseja ja käytäntöjä – osa erveläisyyttä. Olisi imagopeliä väittää, että kaikki tässä savotassa on jo valmista. Päinvastoin: vastuullisuus on jatkuvaa yrityksen ja itsensä kehittämistä ja arvioimista.

Eettiset pelisäännöt

Eettiset pelisäännöt ovat Erillisverkoissa selkeät. Yhteistyössä toimitaan pääosin viranomaisten ja julkisen sektorin edustajien kanssa, minkä vuoksi toiminnassa noudatetaan valtionhallinnon arvopohjaa ja eettisiä ohjeita. Erillisverkot on myös itse viranomaisluonteisessa tehtävässä toteuttaessaan valtion rahoituksella merkittäviä investointeja turvallisuusverkkoihin. Jokaisen Erillisverkkojen työntekijän edellytetään noudattavan Code of Conduct -säännöstössä määriteltyjä toimintatapoja ja sisäisiä dokumentoituja ohjeita. Konsernin sisäisissä eettisissä ohjeissa annetaan ohjeistus muun muassa eturistiriitojen välttämiseen sekä liikelahjoihin ja vieraanvaraisuuteen liittyviin toimintatapoihin. Erillisverkot ei sponsoroi eikä myönnä lahjoituksia tai avustuksia hyväntekeväisyyteen, harrastustoimintaan tai poliittisen toiminnan tukemiseen. Code of Conduct -säännöstö kokonaisuudessaan.

Tavanomaisten kontrollijärjestelmien ohella Erillisverkkojen hallitus päätti vuonna 2018 sisäisen tarkastustoiminnan käynnistämisestä. Lisäksi henkilöstön hoitaessa turvallisuusverkkoon liittyviä tehtäviä, sovelletaan heihin rikosoikeudellista virkavastuuta samalla tavoin kuin valtiohallinnon virkamiehiin.

Kärkikehityshankkeet

Konsernin kärkikehityshankkeet korostavat yhteistä tekemistä ja auttavat konkretisoimaan Erillisverkkojen strategiaan liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Kärkikehityshanke-konsepti luotiin vuonna 2017 liiketoimintojen ja konsernipalveluiden yhteisen suunnittelun pohjalta.

Kärkikehityshankkeiden tavoitteet asetetaan 1–5 vuoden jaksolle. Konkreettiset toimenpiteet lyödään lukkoon vuosi kerrallaan. Vuoden 2018 lopussa konsernin hallitus hyväksyi seuraavien kärkikehityshankkeiden jatkumisen myös vuonna 2019:

  • mobiilistrategian toteuttaminen (Virve 2.0),
  • yhteistoiminta-alustan perustaminen ja tuotteistus sekä
  • yhtenäinen ja tunnettu Erillisverkot.

Osittain kärkikehityshankkeidenkin innoittamana aloitettiin 2018 konsernitasoinen johtamis- ja organisaatiomallin suunnittelu, jonka tarkoituksena oli luoda selkeämmät liiketoiminta-alueet palvelemaan erilaisia asiakastarpeita ja vaatimuksen mukaisuuksia.

Johtamisen vuosikello

Erillisverkkojen johtaminen noudattaa vuosikelloa, jossa huomioidaan niin lakisääteiset velvoitteet kuin konsernin sisäiset kehitystoimetkin. Vuosikellon kiinnekohtina ovat emoyhtiön hallituksen kokoukset ja hallituksen vuosisuunnitelma. Lisäksi vuosikellossa on aikataulutettuna konsernin johtoryhmän työskentely sekä muun muassa kvartaaleittain pidettävät henkilöstöinfot ja kaksi kertaa vuodessa koko henkilöstön kanssa pidettävät kehitys- ja tavoitekeskustelut.

Säännöllisinä vuosittain toistuvina vuosikellon mukaisia toimenpiteinä ovat muun muassa toimintaympäristöanalyysi, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, strategian tuoreutus sekä liiketoimintasuunnitelmat ja budjetointi. Myös esimerkiksi vuosittain toteutettava työtyytyväisyystutkimus on osa johtamisen vuosikelloa. Konsernin johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 kahdesti kuukaudessa, ja emoyhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa.

Liiketoiminnan kehitys

Toimintaympäristöanalyysi on keskeinen osa Erillisverkkojen johtamisen vuosikelloa ja strategian tuoreuttamista. Analyysin perusteella tunnistetaan pitkän aikavälin erityistehtävään liittyviä asiakastarpeita sekä niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja -riskejä. Toimintaympäristöä arvioidaan PESTE-mallin (political, economical,sociological, technological, ecological) mukaisesti ottaen lisäksi huomioon asiakaskentässä, kilpailijoissa ja kumppanuuksissa tapahtuvat muutokset. Osana erityistehtävää ja yhteiskunnallista vastuuta Erillisverkot pyrkii löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kumppaniyhteistyön kautta pyritään löytämään myös kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja yhteiskunnan turvallisuuden varmistamiseksi. Liiketoiminnan kehityksen konsernitasoisen koordinoinnin tukemiseksi Erillisverkoissa toimii liiketoiminnan kehitysryhmä, jossa on edustus kaikista liiketoiminta-alueista ja kriittisistä yhteisistä konsernipalveluista.

Riskienhallinta

Erillisverkkojen missiona on mahdollistaa turvallinen kriittinen viestintä ja johtaminen. Tämän perustehtävän toteuttamisessa turvallisuuskriittisille asiakkaillemme tarjotaan palveluja ja ratkaisuja, joiden toimivuudella turvataan suoraan ja välillisesti myös kansalaisten fyysistä turvallisuutta. Palvelujemme toteuttamisessa ei voida ottaa hallitsemattomia riskejä.

Strategisten, operatiivisten ja taloudellisten riskien sekä vahinkoriskien hallinta on kiinteä osa johtamista. Riskejä käsitellään kokonaisvaltaisesti niin konsernilaajuisesti kuin palvelualue- ja toimintokohtaisestikin. Konsernin johtoryhmässä ja hallituksessa riskejä käsitellään vähintään neljä kertaa vuodessa konsernin riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikön koordinoimana. Toimivalla riskienhallinnalla varmistetaan nykyistä toimintaa ja mahdollistetaan myös toimintojen laajentaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen.

Hankinnat

Erillisverkkojen yhtiöt jaetaan hankinnan näkökulmasta kahteen kategoriaan: hankintalain määrittelemiin hankintayksiköihin ja kaupallisesti toimiviin yhtiöihin. Hankintayksiköt noudattavat lakia julkisista hankinnoista.

Kaikkien yhtiöiden tavoitteena ovat laadukkaat, oikea-aikaiset ja tarvetta vastaavat hankinnat. Konsernissa tehtävissä hankinnoissa korostuvat laadukkuus, taloudellisuus ja turvallisuus. Valtaosa tehdyistä hankinnoista ovat palvelu- ja järjestelmähankintoja, ja toimittajista suurin osa on kotimaisia yrityksiä.

Julkiset kilpailutukset julkaistaan HILMA-ilmoituskanavassa. Julkisissa kilpailutuksissa käytämme sähköistä hankintajärjestelmää. Tekemämme tarjouspyynnöt julkaistaan pääsääntöisesti sähköisessä muodossa, ja otamme tarjoukset vastaan sähköisesti.

Lisäksi hankintayksiköt käyttävät Hansel Oy:n kilpailuttamia puitejärjestelyjä. Erillisverkkojen sopimustenhallintajärjestelmä Soppa mahdollistaa hyvän sopimusaikaisen seurannan ja tuottaa ajantasaisen kuvan sopimuskannasta.

Kaikissa hankinnoissa noudatamme muun ohella konsernin yleisiä sopimusehtoja, tilaajavastuulakia sekä hyvää kauppatapaa. Lisäksi asetamme toimittajille muita vaatimuksia liittyen muun muassa taloudelliseen tilanteeseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Niiltä osin kuin teemme hankintoja hankintalain perusteella, noudatamme lisäksi hankintalaissa olevia toimittajien ehdottomia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Sopimuksen voimassaoloaikana seuraamme sopimuksen toteutumista ja tätä kautta toimittajan toimintaa.

Sidosryhmäyhteistyö ja vuorovaikutus

Toimintavarmuus 24/7 vuoden jokaisena päivänä

Asiakkaillemme pelkkä tavanomainen ei riitä. Viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden on kyettävä toimimaan ajasta ja paikasta riippumatta: kyberhyökkäyksen kourissa ja myrskyn keskellä, saaristossa ja tuntureilla. Vahvistuva digitalisaatio korostaa tietoteknisten järjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien sekä niiden varaan rakennettujen palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kaikissa oloissa.

Erillisverkkojen toiminnalla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Toimimme sidosryhmiämme kohtaan avoimesti ja läpinäkyvästi ja huomioimme toiminnan turvallisuuskriittiset erityispiirteet. On tärkeää, että viestimme ovat johdonmukaisia ja vuoropuhelumme eri sidosryhmien kanssa aktiivista.

Erillisverkot on suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa varten. Asiakkaidemme kautta vaikutamme jokaisen suomalaisen elämään. Aktiivinen ja avoin vuoropuhelu sidosryhmiemme kanssa on edellytys myös kehittymiselle.

Erillisverkkojen erityistehtäväroolin ja yhteiskunnallisen aseman vuoksi, saamme lausuntopyyntöjä, jotka liittyvät muun muassa erilaisiin turvallisuus- ja viranomaisverkkokokonaisuuksiin sekä muihin toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Eri kannanottojen ja lausuntojen valmistelutyö tehdään huolellisesti. Erillisverkoille on tärkeää, että viestintä on selkää, faktapohjaista ja johdonmukaista.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu Erillisverkkojen tärkeimpiä sidosryhmiä ja heidän odotuksiaan sekä esimerkkejä sidosryhmien kokemusten seurannasta ja toimenpiteistä.

Virve ja kansainvälinen yhteistyö

Erillisverkot on tehnyt pitkään tiivistä pohjoismaista sidosryhmäyhteistyötä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Pitkäaikaisen ja hedelmällisen yhteistyön tuloksena pohjoismaiset viranomaisverkot – Suomen Virve, Ruotsin Rakel ja Norjan Nødnett – on nyt yhdistetty toisiinsa: 2016 Ruotsin ja Norjan verkot, 2018 Suomen ja Norjan verkot ja 2019 vuoden alussa Suomen ja Ruotsin verkot.

Pohjoismaat tekevät historiaa yhdistämällä ensimmäisenä maailmassa kansalliset viranomaisverkot naapurimaiden kanssa. Muun muassa pohjoismainen pelastusyhteistyö tiivistyy, kun pohjoismaiset viranomaisverkot yhdistyvät.

Pohjoismaat tekevät historiaa yhdistämällä ensimmäisenä maailmassa kansalliset viranomaisverkot naapurimaiden kanssa.

Jatkossa suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset viranomaisverkot toimivat saumatta myös oman maan rajojen ulkopuolella. Se helpottaa pohjoismaisten pelastusviranomaisten keskinäistä viestintää onnettomuus- ja kriisitilanteissa, esimerkiksi laajoissa maasto- ja metsäpaloissa. Ruotsin ja Suomen valtioneuvostot tiedottivat alkuvuodesta 2019 viranomaisverkkojen yhdistämisestä.

Virve-operaattori tekee tiivistä sidosryhmäyhteistyötä eurooppalaisten Airbus Tetra -operaattoreiden kanssa. Suomen kanssa vastaava Airbusin toimittama ja Tetra-teknologiaan perustuva maanlaajuinen viranomaisverkko on käytössä Virossa, Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa, Unkarissa ja Romaniassa. Saksan yli miljoonalle käyttäjälle rakennettu viranomaisverkko on maailman suurin.

Sidosryhmäyhteistyön kautta jaamme kansallisia ratkaisuja toistemme kanssa sekä pyrimme löytämään parhaat toteutukset ja saamaan oppia toisiltamme.

Operaattorien sidosryhmäyhteistyöhön osallistuu myös verkkojen toimittaja Airbus Defence and Space.

Asiakaskokemus

Vuoden 2016 alussa Erillisverkoissa luovuttiin perinteisestä kerran vuodessa toteutettavasta konsernitasoisesta asiakastyytyväisyyskyselystä. Erillisverkoissa koettiin, ettei asiakastyytyväisyyden mittaaminen vain kerran vuodessa anna riittävän ajantasaista kuvaa asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kokemuksista ja tarpeista.

Tyytyväisyyskyselyn sijaan Erillisverkoissa mitataan asiakaskokemusta useissa eri kohtaamispisteissä. Asiakaskokemusta mitattaessa tavoitteena on hahmottaa, miten Erillisverkkojen tunnettuus ja kiinnostavuus koetaan. Asiakaskokemuksen mittaamiseksi on määritelty konsernitasolla viisi eri kohtaamispistettä. Useampien kohtaamispisteiden kautta Erillisverkot pyrkii kuuntelemaan sidosryhmiä heidän valitsemissaan kanavissa. Useammat kohtaamispisteet ja aktiivinen asiakkaiden kokemuksien luotaus mahdollistaa myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmien toiveisiin ja haasteisiin reagoimisen nopeasti. NPS-mittaukset ovat yksi osa asiakaskokemuksen mittaamista. Lisäksi NPS-tulokset kuuluvat yritysvastuun tavoitteita mittaaviin aiheisiin.

Vuonna 2018 tehtiin neljä NPS-mittausta kahdella eri ajanjaksolla:

  • NPS helmi- ja maaliskuu 2018: NPS 74
  • NPS elo- ja syyskuu 2018: NPS 63

Lisäksi Erillisverkoissa tehdään palvelukohtaisia tyytyväisyyskartoituksia. Vuoden 2019 aikana tavoitteena on yhtenäistää asiakaskokemuksen mittaaminen siten, että mittaamisen toimintamalli kattaa koko konsernin.

Vuoden 2019 alusta lähtien Erillisverkoissa on toiminut Ratkaisupalvelut-yksikkö. Yksikkö vastaa isojen asiakasprojektien johtamisesta sekä asiakastyössä keskeisten työkalujen ja välineiden kehittämisestä koko konsernille. Ratkaisupalvelujen vastuulla oleville asiakasprojekteille on tyypillistä kompleksisuus: ne ovat useita tuotteita ja palveluita sisältäviä laajoja kokonaisuuksia, joissa pitää olla huomioituna myös myynnin jälkeiset toiminnat kuten asiakaspalvelu ja laskutus.

Talous

Erillisverkoissa taloudellisella vastuulla tarkoitetaan hyvää hallinnointitapaa, kustannustehokkuutta sekä pitkäjänteisen taloudellisen lisäarvon luomista sidosryhmille.

Taloudellinen lisäarvo kuvaa sitä, millaisia vaikutuksia Erillisverkoilla on hyvinvoinnin luomiseen ja sidosryhmien saamaan taloudelliseen hyötyyn. Alla on kuvattuna konsernin taloudelliset tunnusluvut vuodelta 2018.

Suomen Erillisverkot -konserni
Taloudelliset tunnusluvut

Avaintunnusluvut 2016 2017 2018
Liikevaihto MEUR 93.2 93.2 97.4
Liiketulos MEUR 7.2 5.9 -2.4
Oman pääoman tuotto -% 2.5 1.9 -1.8
Omavaraisuusaste -% 91 87 88

Suorat taloudelliset vaikutukset

Erillisverkkojen suorat taloudelliset vaikutukset koostuvat tavaroiden ja palveluiden ostoista, henkilöstökuluista ja maksetuista veroista. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluvat osakkeenomistajat, asiakkaat, henkilöstö, palvelun- ja tavarantoimittajat sekä julkinen sektori.  Vuonna 2018 tuotetun ja sidosryhmille jaetun lisäarvon erotuksena yhtiön oman toiminnan kehittämiseen jäi 16 miljoonaa euroa (22,5 miljoonaa euroa vuonna 2017).  Sidosryhmiin kohdistuvia välittömiä taloudellisia vaikutuksia on kuvattu alla olevassa taulukossa.

TALOUDELLISEN LISÄARVON LUOMINEN SIDOSRYHMILLE (MEUR) 2016 2017 2018
Tuotettu suora taloudellinen lisäarvo
Liiketoiminnan tuotot * Asiakkaat 89.1 88.6 91.5
Hintatuki Julkinen sektori 4.9 4.9 6.5
Jaettu taloudellinen lisäarvo
Materiaali ja palveluostot, muut liiketoiminnan kulut** Toimittajat 49.7 48.1 55.4
Henkilöstökulut*** Henkilöstö 20.5 22.2 25.7
Nettorahoituskulut Rahoittajat 0.0 0.0 0.0
Maksut omistajille Omistajat 0.0 0.0 0.0
Maksut valtiolle Julkinen sektori 0.8 0.7 0.9
Annetut tuet ja lahjoitukset Yleishyödylliset yhteisöt 0.0 0.0 0.0
Jakamaton lisäarvo liiketoiminnan kehittämiseen 23.0 22.5 16.0

*Sisältäen liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot
**Sisältäen toimittajille maksetut vuosikulut (ei sis. investointeja)
***Sisältäen palkat, palkkiot ja henkilösivukulut sekä henkilöstölle maksetut päivärahat ja km-korvaukset

Taulukossa kuvataan taloudelliset pääomavirrat suoriteperusteisesti sidosryhmittäin.

Maksetut verot

Erillisverkot -konserniyhtiöiden verot ja ennakonpidätykset, yhteensä 17,5 miljoonaa euroa, on maksettu Suomeen. Alla olevassa taulukossa on kuvattu konserniyhtiöiden maksamat tulo-, kiinteistö- ja arvonlisäverot sekä ennakonpidätykset maksuperusteisesti.

MEUR 2016 2017 2018
Tulovero Suomeen 0.0 0.2 0.5
Tulovero muihin maihin 0.0 0.0 0.0
Kiinteistövero Suomeen 0.0 0.5 0.5
Kiinteistövero muihin maihin 0.0 0.0 0.0
Arvonlisävero Suomeen* 11.2 9.1 10.9
Arvonlisävero muihin maihin 0.0 0.0 0.0
Ennakonpidätykset Suomeen 4.7 4.9 5.6
Ennakonpidätykset muihin maihin 0.0 0.0 0.0
Yhteensä 16.5 14.7 17.5

*Tilitettävä ALV (myyntien ALV:sta vähennetty ostojen ALV)

Erillisverkkojen yritysvastuu

Yritysvastuuraportin viitekehys

Suomen Erillisverkot -konsernin (Erillisverkot) yritysvastuun raportointi kattaa tiedot vuodelta 2018. Raportointijakso on tilikausi, ja raportti kattaa konsernin oman toiminnan, poikkeuksena energian, lämmön ja veden kulutustiedot, jotka sisältävät vain Konesalipalvelujen laitetilojen tiedot.

Viitekehyksenä raportoinnissa käytetään listaamattomille valtio-omisteisille yhtiöille tarkoitettua mallia. Lisäksi on hyödynnetty GRI:n (Global Reporting Initiative) standardia sekä soveltuvin osin GRI:n teletoimialalle tarkoitetun lisäosan (Telecommunications Sector Supplement) tunnuslukuja.

Raportissa on huomioitu GRI-standardin tuomat muutokset raportointiin ja tunnuslukuihin, ja yritysvastuun asiantuntija Ratkaisutoimisto Vinhasta on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI:n standardin perustason vaatimuksiin. Raportin datan kerää Erillisverkkojen asiantuntijaryhmä, koordinoinnista ja päätoimittamisesta vastaa Viestintä ja markkinointi -yksikkö.

Olennaisuuden määrittely ja arvoketju

Erillisverkot on hyödyntänyt GRI-ohjeistoa etenkin arvoketjun ja olennaisten näkökohtien tunnistamisessa sekä niiden raportoinnissa. Tunnistamalla olennaisimmat vastuullisuuteen liittyvät asiat Erillisverkot voi keskittyä näiden tärkeimpien asioiden johtamiseen ja kehittämiseen. Arvoketjulähtöisen tarkastelun avulla yhtiö sekä sen sidosryhmät voivat entistä paremmin ymmärtää yhtiön roolin ja vaikutukset suomalaisessa yhteiskunnassa.

Erillisverkkojen vastuullisuuden pääteemat ovat toimintavarmat ja turvalliset konesali-, tietoliikenne- ja tilannekuvapalvelut (huoltovarmuus, toimintavarmuus, varautuminen poikkeusoloihin) sekä vastuullinen ja motivoitunut henkilöstö.

Olennaisuustarkastelua tehdään vuosittain Erillisverkkojen liiketoimintarakenteen mukaisesti. Erillisverkkojen tehtävänä on turvata yhteiskunnan kriittistä viestintää ja johtamista kaikissa oloissa. Erillisverkot tarjoaa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta tukeville organisaatioille palveluja kriittiseen viestintään, tiedon suojaamiseen, tilannejohtamiseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen. Arvoketju kuvaa, kuinka tuotantotekijöistä (esim. laitteet, tilat, energia) muokataan osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla lisäarvoa yhteiskunnalle eli turvallisia ja toimintavarmoja tilannekuva-, tietoliikenne- ja konesalipalveluja. Tuotannontekijöistä syntyy siis turvallisuutta (huoltovarmuutta, toimintavarmuutta, varautumista). Turvalliset ja toimintavarmat ict-palvelut palvelevat muun muassa viranomaisia, jotka puolestaan näkyvät ja vaikuttavat kansalaisten arjessa.

Yritysvastuun johtaminen

Erillisverkot on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. Ylin vastuu Erillisverkkojen hallinnosta kuuluu yrityksen hallitukselle. Sen vastuualueita ovat muun muassa strategiseen johtamiseen osallistuminen ja vastuu yrityksen arvoista, toiminnan seurannasta ja arvioinnista sekä yrityksen osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien edunvalvonnasta.

Hallitus vastaa myös yritysvastuun toteutumisesta ja hyväksyy yritysvastuuraportin. Se käsittelee säännöllisesti kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa Erillisverkkojen talouteen, tehokkuuteen, henkilöstöön, turvallisuuteen ja sosiaaliseen vastuuseen. Hallituksella on keskeinen rooli yritysvastuussa, strategisten linjausten ohjaamisessa, riskien hallinnassa sekä ylimmän johdon valvonnassa ja tukemisessa myös yritysvastuuasioissa.

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön hallintoa osakeyhtiölain sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti ja informoi hallitusta yhtiön kannalta merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja huolehtii yhdessä johtoryhmän kanssa, että hallituksella on riittävästi tietoa sidosryhmien näkemyksistä ja odotuksista, jotka liittyvät yritysvastuuseen. Johtoryhmän tehtävänä on myös kutoa eri liiketoiminnoista asiakastarpeita vastaavia palvelukokonaisuuksia.

Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja
Markku Järvinen, johtaja Ratkaisupalvelut | Mika Matturi, liiketoimintajohtaja
Kari Asiala, liiketoimintajohtaja Konesalipalvelut | Ara Haikarainen, hallintojohtaja

Konsernissa on käytössä Code of Conduct -käytännesäännöt ja lisäksi henkilöstön eettistä toimintaa tuetaan useilla konsernin sisäisillä ohjeilla koskien esimerkiksi henkilöstön sivutoimia ja vieraanvaraisuuden vastaanottamista. Tavanomaisten kontrollijärjestelmien lisäksi konsernin hallitus päätti vuonna 2018 säännöllisen ja suunnitellun sisäisen tarkastustoiminnan käynnistämisestä. Henkilöstön hoitaessa turvallisuusverkkoon liittyviä tehtäviä, sovelletaan heihin rikosoikeudellista virkavastuuta samalla tavoin kuin valtiohallinnon virkamiehiin.

Strategia johtamisen taustalla

Yritysvastuu ja sen johtaminen pohjautuvat Erillisverkkojen strategiaan sekä arvoihin. Tämän lisäksi Erillisverkkojen eri toimintaperiaatteet, politiikat ja muut ohjeistukset ovat osa yritysvastuun johtamista. Erillisverkkojen toiminnassa korostuvat turvallisuus, toimivuus ja jatkuvuus – ja nämä ovat myös yritysvastuun johtamisessa avainasemassa.

Konsernin toimitusjohtajan ja johtoryhmän rooli yritysvastuun johtamisessa on määritelty konsernin strategiassa sekä liiketoiminnoittain laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Emoyhtiön hallitus vahvistaa vuosittaiset Erillisverkkojen erityistehtävään liittyvät strategiset tavoitteet ja tuloskorttitavoitteet, joilla seurataan strategian toteutumista ja talouden kehittymistä. Vastuullinen toiminta ja sen edistäminen kuuluvat jokaiselle erillisverkkolaiselle.

Erillisverkkojen asiakkaiden korkeat vaatimukset palvelujen toimivuudelle kaikissa oloissa edellyttävät tehokasta ja suunnitelmallista toimintaa, josta konsernin liiketoiminnot yhdessä vastaavat. Konsernistrategia ohjaa kohti yrityksen visiota: Suomi on edelläkävijä turvallisuustoimijoiden yhteistyössä.

Yritysvastuun tavoitteet

Erillisverkkojen yritysvastuun tavoitteet ja mittarit on tunnistettu vuoden 2017 alussa pidetyn johdon ja asiantuntijoiden työpajan pohjalta. Tavoitteet ja mittarit on käsitelty konsernin johtoryhmässä ja konsernin hallitus on hyväksynyt ne. Tavoitteiden ja mittareiden toimivuutta tarkasteltiin vuoden 2018 aikana. Yritysvastuulle asetettiin myös numeeriset tavoitteet.

Yritysvastuun tavoitteet nojaavat yhtiön strategiaan ja liiketoimintaan. Tavoitteet on jaettu kahteen osioon Erillisverkkojen vastuullisuuden pääteemojen mukaan:

  • kaikissa oloissa toimintavarmat ja turvalliset konesali-, tietoliikenne- ja tilannekuvapalvelut turvallisuuskriittisille asiakkaille ja
  • vastuullinen ja motivoitunut henkilöstö.

Alla olevista taulukoista löytyvät sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö -olennaisuuden että turvalliset ja toimintavarmat palvelut -olennaisuuden tavoitteet, mittarit ja raportointi. Turvalliset ja toimintavarmat palvelut -olennaisuus täydentyy tilannekuvapalvelujen tavoitteilla ja mittareilla vuoden 2019 aikana.

 Turvalliset ja toimintavarmat palvelut -olennaisuuden tavoitteet

Osaava ja motivoitunut henkilöstö -olennaisuuden tavoitteet

Ympäristövastuu

Ympäristöasioiden huomioiminen on osa Erillisverkkojen liiketoimintaa ja toimintaperiaatteita. Erillisverkkojen toiminnassa pyritään minimoimaan ympäristöön aiheutuvat negatiiviset vaikutukset muun muassa hyödyntämällä mahdollisimman paljon olemassa olevaa infrastruktuuria, kuten antennimastoja ja suojatiloja.

Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista konsernin liiketoiminnassa. Lisäksi veden kulutus, jätteiden asianmukainen käsittely sekä luonnon monimuotoisuuden huomioiminen verkkojen rakentamisessa ovat tärkeitä näkökohtia, joita seurataan vuosittain ja joista aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön pyritään vähentämään.

Energian, lämmön ja veden kulutustiedot sisältävät vain Konesalipalvelujen laitetilat.

Uutena raportoitavana asiana lisättiin vuoden 2018 aikana jätteidenkäsittely. Konesalipalveluissa raportoidaan myös syntynyt jätteiden määrä.

Energiatehokkuus

Konesalipalvelujen sekä asiakkaiden yhdessä ja erikseen tekemät panostukset energiatehokkuuteen tuottivat tulosta, ja laitetilojen sähkönkulutus laski vuonna 2018 edellisestä vuodesta noin kolme prosenttia ollen noin 52 GWh (vuonna 2017 noin 54 GWh). Energiankulutukseen on kiinnitetty huomioita pitkäjänteisesti, ja laitetiloihin on tehty useita energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Vuoden 2018 aikana panostettiin erityisesti suunnitteluun, jotta rakennettavista uusista konesalitiloista sekä uusittavista taloteknisistä järjestelmistä tulisi energiatehokkaita ja ne olisivat valmistettu ympäristön näkökulmasta kestävästi koko elinkaaren huomioiden.

Vedenkulutus

Konesalipalvelujen laitesuojien vedenkulutus kasvoi vuoden 2017 tasosta noin 20 prosenttia ollen noin 6 930 kuutiometriä (vuonna 2017 noin 5 630 kuutiometriä). Laitetilojen tuotantoprosesseissa ei tarvita jatkuvasti vettä, koska jäädytysjärjestelmissä käytetään pääsääntöisesti suljettua nestekiertoa. Varajärjestelmät toimivat usein käyttövedellä (vesijohtovesi). Kasvanut vedenkulutus aiheutui yksittäisen laitetilan pääjäähdytysjärjestelmän uusimisesta, jonka aikana konesalin palvelimia jouduttiin jäähdyttämään varajärjestelmällä.

Lämmönkulutus

Laitesuojakiinteistöjen (15 kappaletta, ei sisällä kiinteistöosakeyhtiöitä) lämmitysenergian kulutus nousi noin 9 prosenttia vuodesta 2017. Kulutus vuonna 2018 oli 5389 MWh (vuonna 2017 4494MWh). Lämmitysenergian kulutuksen nousu selittyy pääosin edellistä vuotta kylmemmällä alkuvuodella.

Jätteiden käsittely

Erillisverkkojen toimintaan liittyen jätteenkäsittelylle asetetaan erilaisia vaatimuksia, jotka perustuvat lakeihin, asetuksiin, asiakasvaatimuksiin, tietosuojaan tai fyysiseen turvallisuuteen.

Konesalipalveluiden tuotantotilakohteissa jätteenkäsittely on keskitetty yhdelle valtakunnalliselle palvelutuottajalle, joka mahdollistaa reaaliaikaisen raportoinnin kaikista jätelajeista. Vuoden 2018 aikana konesalipalveluiden tiloissa kertyi jätettä yhteensä 42,6 tonnia. Kerätyn jätteen kierrätysaste oli 29 prosenttia. Hyötykäyttöaste oli lähes 100 prosenttia, kun otetaan huomioon kierrätyksen lisäksi energiana hyödynnetty jäte.

Muissa tuotantokohteissa jätteenkäsittely toteutetaan siten, että tuotantotilassa muodostuva jäte kuljetetaan konsernin lähimpään toimipisteeseen tai varastoon. Poikkeuksena edellisestä on kiinteistön LVI- ja varavoimatekniikan poltto- ja voiteluaineiden jätteenkäsittely, josta vastaa kohteen ylläpidosta huolehtiva yritys. Merkittävin ylläpito-organisaatio on Puolustushallinnon Rakennuslaitos.

0 GWh
Laitetilojen sähkönkulutus
0
Laitesuojien vedenkulutus
0 MWh
Laitesuojatilojen lämmönkulutus

Turvalliset ja toimintavarmat palvelut

Konesalipalvelut

Vuotta 2018 leimasi tuotteiden ja palveluiden kehitys. Vuonna 2017 yleisenä teemana oli laitesuojien ja niiden järjestelmien ylläpito ja vuonna 2016 laitetilojen fyysisen suojauksen sekä turvallisuusprosessien parantaminen.

Konesalitilojen vuokrausaste säilyi erinomaisena vuonna 2017. Myös myytävien palveluiden jalostusarvo nousi edelleen, ja konesalipalveluiden myynnissä yllettiin ennätykseen. Tärkeimmissä kohteissa tehostettiin olemassa olevien asiakkaiden tilojen käyttöä ja luotiin mahdollisuuksia uusille asiakkuuksille. Uudet asiakkaat lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kehittämään konesaleihin lisäarvopalveluita, joista merkittävimpänä oli huippumodernin häiriösuojatun konesalikokonaisuuden toteuttaminen asiakkaalle avaimet käteen -periaatteella. Asiakkaan vastuulle jäi tiukkojen laatumääritysten varmentaminen auditoinnein.

Uudet asiakkaat lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kehittämään konesaleihin lisäarvopalveluita.

Toimituksemme sisälsi turvalliset konesalitilat, varmennetun sähkö- ja jäähdytysinfrastruktuurin konesalin sisäiset tietoliikennekaapeloinnit sekä palvelinasennukset. Konesalipalveluiden asiakasmäärä lisääntyi, eikä yksikään asiakas luopunut tiloistaan tai tuottamistamme palveluista.

Konesalipalvelut vastasi omistamiensa laitesuojien teknisten järjestelmien käyttö-, huolto- ja ylläpitotehtävistä, turvallisuudesta sekä yleishallinnon kokonaisuudesta. Lisäksi uusia tuotteita ja palveluita kehitettiin palvelinten sekä muiden tietoliikennelaitteiden asennuksesta valvontaan ja ylläpitoon. Kaikkien palveluiden käytettävyys oli hyvä, eikä asiakkaille tullut suunnittelemattomia tuotantokatkoja vuonna 2018.

Konesalipalvelut investoi voimakkaasti uusien konesalien rakentamisen lisäksi olemassa olevaan talotekniseen infrastruktuuriin lisätäkseen asiakkaille tarjottavien tilojen ja palveluiden elinkaarta sekä varmistaakseen toiminnan elinvoimaisuuden myös pitkälle tulevaisuuteen. Kriittisten toimintaprosessien kehittämistä jatkettiin vuoden 2018 aikana.

Riskienhallinnassa keskityttiin vuoden 2018 aikana muun muassa henkilöriippuvuuden minimointiin ja pyrittiin tunnistamaan tuotantoprosesseista heikkouksia auditointien avulla. Uusien tuotteiden ja palveluiden turvaamiseksi henkilöstön osaamista laajennettiin rekrytoinnein. Vahvuuteen tulivat uusina tehtävänimikkeinä muun muassa turvallisuuspäällikkö ja konesaliasiantuntija.

Tulevaisuudessa perinteiset konesalit ja niihin liittyvät ylläpito- ja asennuspalvelut saavat rinnalleen yhä vahvemmin tietoliikenne- ja kapasiteettipalveluita. Myös vuoden 2018 lopussa hankittu yksityinen pilvipalvelu Lioncloud täydentää hyvin konesalipalveluiden tarjontaa. Erilaiset ohjelmistopohjaiset alustapalvelut ja erilaiset turvallisuustoimijoille suunnatut sovellukset ovat keskiössä konesalipalveluiden kehityksessä vuonna 2019.

Kohokohtia

Kallioluolasta turvalliseksi konesaliksi

Konesalipalvelut laajenevat yhä

Tietoliikenne/Virve

 

Viranomaisradioverkko Virven avulla turvallisuusviranomaiset ja muut turvallisuudesta vastaavat toimijat viestivät tehokkaasti ja suojatusti. Keväällä 2018 Erillisverkot nimitettiin viranomaisten mobiililaajakaistapalvelun (Virve 2.0) palveluoperaattoriksi. Tulevaisuuden Virve-palvelut korvaavat nykyisen Virven asteittain 2020-luvulla, aikaisintaan vuonna 2025.

Vuonna 2018 otettiin ensimmäinen askel tulevaan laajakaistaiseen ratkaisuun, kun valtiovarainministeriön perustama Movi-hanke (Virve 2.0) käynnistyi. Tulevaisuuden Virve on yksi Erillisverkkojen kärkikehityshankkeista. Tavoitteena on vastata turvallisuusviranomaisten laajakaistaista tiedonsiirtoa edellyttäviin viestintätarpeisiin. Tetra-tekniikkaan perustuvat nyky-Virven palvelut palvelevat asiakkaita tarvittavan siirtymäajan.

Muutos Tetra-verkosta kohti laajakaistaista LTE-verkkoa on Virven historian suurin ja samalla mahdollisuus digitalisaation hyödyntämiseksi turvallisuustoimijoille. Virven organisointia muutettiinkin vuonna 2018 kehityshanketta tukevaksi ja samalla järjestettiin mittava tietopyyntö alan toimijoille liittyen vuoden 2019 aikana toteutettaviin kilpailutuksiin.

Vuoden 2018 joulukuussa Virven käyttäjämäärä kasvoi edelleen noin 41 000 liittymään nousun ollessa noin 5,1 prosenttia viime vuodesta. Keskimäärin liittymäkasvu on ollut viiden viime vuoden aikana noin 4 prosenttia.

Vuoden 2018 aikana saatiin päätökseen Liikenneviraston johtama Railista Virveen-projekti, jonka myötä Suomen kansallinen GSM-R-verkko (Raili) korvattiin Tetra-verkolla ja rautatietoimijat siirtyivät Virven käyttäjiksi.

Vuonna 2017 aloitetut ISI-hankkeet (Tetra Inter-System-Interface) Norjan Nødnett ja Ruotsin Rakel viranomaisradioverkkojen kanssa etenivät. ISI-hankkeissa Virven ja naapurimaiden viranomaisverkot yhdistetään teknisesti ja sovitaan muun muassa yhteisistä kommunikaatio- ja viestintämalleista eri maiden käyttäjäorganisaatioiden välillä. Tavoitteena on, että viestintä eri maiden viranomaisten välillä on tulevaisuudessa saumatonta ja mahdollisimman sujuvaa. Vuoden 2018 aikana Suomen ja Ruotsin verkot yhdistettiin teknisesti, minkä jälkeen projekti on jatkunut testauksena ja yhteisen viestiliikenneohjeistuksen laatimisena. Suomen ja Norjan verkot yhdistettiin onnistuneesti jo vuonna 2017, ja vuoden 2018 aikana on keskitytty testaukseen ja loppukäyttäjien viestiliikenneohjeistuksen valmisteluun.

Loppuvuodesta 2018 Hätäkeskuslaitos aloitti nykyisen ELS-järjestelmän korvaavan Erica-järjestelmän käyttöönoton. Erica-järjestelmässä hälytykset, tehtävien seuranta ja tietoa välittävät viestit kulkevat Virve-verkossa. Vuositasolla Virven kautta kulkee jatkossa noin miljoona hälytystehtävää. Erica-järjestelmän on määrä olla täydessä tuotantokäytössä keväällä 2019.

Virven viestiliikennemäärät ovat pysyneet edellisvuosien tasolla sekä lyhytsanomaliikenteessä että ryhmäpuheluliikenteessä. Virvessä välitettiin vuonna 2018 keskimäärin noin 52 miljoonaa lyhytsanomaa ja noin 1,2 miljoonaa ryhmäpuhelua viikossa.

Virven suurimmat käyttäjät olivat pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi sekä puolustusvoimat. Pääosa lyhytsanomista liittyy viranomaisten yhteisissä kenttäjohtojärjestelmissä käytettävään paikannustietoon. Hätäkeskukset välittävät Virven avulla kaikki hälytysviestit turvallisuusviranomaisille – hälytysviestejä on useita tuhansia joka päivä. Keskimääräinen viikoittainen ryhmäpuheluliikenne vuonna 2018 oli noin miljoona minuuttia.

 

Virven käytettävyys ja huoltovarmuus

Virven käytettävyys ja huoltovarmuus on turvattu pitkillä ylläpitosopimuksilla laitevalmistajien kanssa sekä korvausinvestoinneilla. Virve on hankittu viranomaisten operatiiviseen käyttöön yhteiskunnan rahoituksella, ja verkon operatiivisen toimintakyvyn takaaminen merkitsee pitkäjänteistä kehitystä ja budjettirahoituksen turvaamista. Virven tukiasemien akkujen, varavoimalaitteiden ja siirtoteiden käyttövarmuutta sekä itse Virve-järjestelmää kehittämällä paranevat myös kansalaisten mahdollisuus hälyttää apua ja viranomaisten kyky auttaa kansalaisia.

Laaja-alaiset sähkönjakelun häiriöt ovat olleet vuodesta toiseen haastavia Virven palvelukyvylle. Sähkönsiirtoyhtiöiden merkittävät investoinnit ja panostukset (mm. maakaapelointi, verkostoautomaation lisäys ja puuston karsinta ilmakaapeleiden läheisyydestä) äärimmäisiä sääilmiöitä kestävään verkkoon ovat vähentäneet hieman sähkönjakeluhäiriöitä.

Kiinteät ja siirrettävät varavoimakoneet varmistavat Virve-verkolle kriittisten tukiasemien sähkönsaantia. Vain noin 10 prosenttia Virve-tukiasemista on kiinteiden varavoimakoneiden piirissä. Tukiasemat on varmistettu vähintään kolmen tunnin akuilla, mutta tämä ei ole laaja-alaisissa sähkönjakeluhäiriöissä riittävä varmennus.

Verkkojen palvelujen hallinta ja valvontajärjestelmien käyttö on ympärivuorokautista vuoden jokaisena päivänä. Tämä mahdollistaa nopean ongelmien ja vikojen analysoinnin sekä tarvittavien korjaustoimien käynnistämisen ja järjestämisen. Verkon toimivuutta testataan kentällä jatkuvasti ja verkkojen käyttäjille tiedotetaan ja raportoidaan verkkopalvelutoiminnasta ja käytettävyydestä.

Virve-verkossa ilmenevistä häiriöistä tiedotetaan heti hätäkeskuksiin ja viranomaisten operatiivisille toimijoille. Verkon kuormitusta, käyttöä ja vikoja seurataan, ja seurannasta tehdään viikko-, neljännesvuosi- ja vuosiraportit. Verkon laaturaporttiin perustuvat tavoitteet ovat myös osa yhtiön henkilöstön ja johdon kannustinjärjestelmää.

Virven laatumittari
Virven teknisille laatumittareille asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan yhteen kokoavan laatuluvun avulla. Laatuluku koostuu kolmesta eri osatekijästä: verkon palvelukyvystä, palvelupuhelujen palvelutasosta sekä radio- ja siirtoverkon verkkoelementtien käytettävyydestä. Laatuluvun osatekijöiden aktiivinen seuranta ohjaa toimintaa verkon käytettävyyden parantamiseen sekä huolto- ja korjaustoiminnan kehittämiseen.

Vuonna 2018 toteutunut laatuluku laski hieman edellisvuoden arvosta (329), ollen 316. Laatuluvun laskennallinen maksimiarvo on 400.

Virven laatuluvun kehitys vuodesta 2008 vuoteen 2018:

Kapasiteettipalvelu
Kapasiteettipalvelut on suunniteltu kestämään yksittäisten laitekomponenttien, sähkönsyöttöhäiriöiden, levyrikkojen, tietoliikennekatkosten tai vastaavien aiheuttamat häiriöt ja sekä kestämään laajemmat koko laitetiloja koskevat häiriötilanteet. Konesaliparimme palvelevat asiakkaitamme maantieteellisesti hajautettuina.

Tarvittaessa asiakasdata voidaan vielä varmentaa kolmannella paikkakunnalla sijaitsevaan palvelinsaliin ja muodostaa palvelukokonaisuus, jossa huomioidaan kriittisen datan saatavuusvaatimuksia. Varmennetuista yksittäisistä komponenteista lähtien aina varmennettuihin osakokonaisuuksiin saadaan kokonaispalvelu, joka vuoden 2018 aikana tavoitti kokonaiskäytettävyysprosentin 99,99.

Kohokohtia

Virve 2.0:n kilpailutus käynnistyy

Virve-verkko turvaa sisätiloissa

Virve vahvistaa rataliikenteen tiedonkulkua

Virve-verkko turvaa säällä kuin säällä

Tietoliikennepalvelut/ Turvallisuusverkko

Erillisverkot tuottaa Turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluja. Tieto- ja viestintäteknisiä palveluja ja integraatiopalveluja tuottaa valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen Valtorin Tuve-yksikkö.

Vuonna 2018 keskeisenä teemana oli palvelutarjonnan laajentaminen uusille käyttäjille ja käyttäjäryhmille. Tavoite on jatkumoa vuodelta 2017. Erillisverkoissa tämä on tarkoittanut uusien asiakasliityntäpisteiden rakentamista käyttäjäorganisaatioille. Käytön laajentaminen turvaa kokonaisvaltaisen turvallisen tietoliikenteen koko käyttäjäkunnassa ja samalla käytön laajentuessa parantaa kustannustehokkuutta.

Käyttämällä hallinnon turvallisuusverkkopalveluja viranomaiset voivat toimia entistä varmemmin niin normaalioloissa kuin yhä lisääntyvissä, erityisesti tietoturvaan liittyvissä häiriötilanteissakin. Turvallisuusverkko parantaa valtiojohdon päätöksenteon edellytyksiä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Yhtenäisellä Tuve-ratkaisulla poistetaan myös yksittäisten viranomaisten tarve itse rakentaa ja ylläpitää turvallisuuden ja varautumisen vaatimukset täyttäviä tietoliikenneyhteyksiä, laitetiloja ja muita tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja.

Erillisverkkojen palvelutaso on ollut hyvä läpi koko vuoden, ja saadun palautteen perusteella asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Sekä palvelussa että toiminnan yleisessä laadussa on kuitenkin aina kehitettävää. Asiakastyytyväisyyttä ja -kokemusta pyritään parantamaan muun muassa yhteistyötä ja prosesseja kehittämällä.

Kohokohtia

Turvallisuusverkko kehittyy uusiin tarpeisiin

Tilannekuvapalvelut/ Krivat

Kriittisen infrastruktuurin organisaatioiden ja tukitoimintojen häiriötilanteiden yhteistyötä parantava tilannekuva- ja johtamisjärjestelmä Krivat on ollut käytössä vuodesta 2015 lähtien.

Vuosi 2018 oli Krivatin toiminnassa vakaa. Järjestelmään tuli yksi odottamaton katkos tammikuussa 2018, jonka jälkeen järjestelmä oli huoltotoimenpiteitä varten ajastettuja katkoksia lukuun ottamatta käytettävissä läpi vuoden. Alkuvuoden odottamaton katkos palveluissa johti parempien valvontaratkaisuiden selvittämiseen ja niihin investointiin.

Krivatin kaltaisen järjestelmän kannalta toimiva ja turvallinen palvelu tarkoittaa muutakin kuin teknistä saavutettavuutta ja tietoturvaa. Palvelun on oltava selkeä kaikille käyttäjilleen. Krivatin käyttäjien on myös voitava luottaa palveluun, sen käyttäjiin sekä sen ylläpitäjiin ja heidän ammattitaitoonsa.

Vuoden aikana toteutettiin merkittävä kehitysprojekti karttatoiminnossa yhdessä CGI Suomen ja Cinia Solutionsin kanssa. Karttatoiminto muodostaa merkittävän osan Krivatin palveluista, ja muutoksilla haluttiin tehdä kartan käyttöliittymästä entistä toimivampi. Samassa projektissa tehtiin paljon muutoksia, jotka helpottavat Krivatin jatkokehitystä. Vuoden aikana kehitettiin myös Krivatin yksittäisiä toimintoja, joissa painopisteenä pidettiin järjestelmän käytettävyyttä ja joustavuutta.

Krivat on viime vuosien aikana lunastanut paikkansa organisaatioiden toiminnassa, ja vuonna 2018 käyttäjiksi tuli kuusi uutta asiakasta.

Krivatin halutaan jatkossa vastaavan entistä paremmin sektorikohtaisiin tarpeisiin, minkä vuoksi vuonna 2018 toiminnan ohjausta järjesteltiin uudelleen – turvattavat prosessit kehityksen keskiössä. Uusi ohjausrakenne on voimassa vuoden 2019 alusta alkaen.

Krivat oli vuonna 2018 mukana erilaisissa Huoltovarmuusorganisaation järjestämissä suurhäiriöharjoituksissa, kuten alueellisissa Jäätyvä-harjoituksissa.

Vuosi 2018 osoitti myös, että häiriötilanteissa tärkeintä on, että kaikki organisaatiot pääsevät yhden ja saman tilannekuvan äärelle, ei niinkään se, että kaikilla olisi tilanteessa yhdenmukainen järjestelmän käyttötapa.

Kohokohtia

Sairaala hyötyy Krivatista päivittäin

Tykkylumi katkaisi sähköt Kainuussa

Tilannekuvapalvelut/ Johtotieto

Yhteiskunta on yhä voimakkaammin sidoksissa infran toimivuuteen ja ehjänä säilymiseen.

Vuonna 2018 Johtotieto jatkoi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä. Erityisesti panostettiin sähköisiin palvelukanaviin ja uusittiin muun muassa Johtotietopankki-verkkosivusto ennen kaivukauden alkua. Tehdyt uudistukset ovat näkyneet Johtotietopankkia hyödyntävien itsepalveluasiakkaiden määrän kasvuna ja asiakaskyselyiden positiivisena palautteena.

Maanrakentajille lanseerattiin keväällä uusia maksullisia näyttöpalveluita. Infra-alan toimijoilta saatiin hyvä vastaanotto, ja palveluita kehitetään edelleen toivottuun suuntaan.

Johdonomistajat ja Johtotieto ovat entisestään tiivistäneet yhteistyötään ja kehittäneet yhdessä toimintamallia, jolla on saatu tehokkuutta ja edelleen edistetty käytännön työssä tuotettavien palveluiden laatua ja läpinäkyvyyttä.

Kuluneen vuoden aikana palveluun liittyi uusia johdonomistajia, ja muun muassa useat tuulivoimaenergiayhtiöt toivat kaapelinsa mukaan Johtotiedon valtakunnalliseen palveluun.

Viestintäviraston Verkkotietopisteen käyttöaste nousi, ja toiminta onkin asteittain vakiintunut. Johtotiedolla on vahva rooli käyttäjille tarjottavissa tukipalveluissa.

Kohokohtia

Kaapelien sijainti on kriittistä tietoa

Tilannekuvapalvelut/ Deltagon

Joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 toteutetuilla yrityskaupoilla Deltagonin omistajuus siirtyi kokonaisuudessaan Suomen Erillisverkot Oy:lle. Erillisverkot vahvisti yrityskaupalla tietoturvaosaamistaan. Deltagonin asiakaskuntaan kuuluu yksityissektorin asiakkuuksien lisäksi myös lukuisa määrä yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyviä toimijoita Pohjoismaissa.

Deltagonin tuotevalikoima sähköisen viestinnän ja asioinnin turvaamiseksi sopii Erillisverkkojen erityistehtävärooliin ja täydentää hyvin yhtiön turvallisia tilannekuva- ja tietoliikennepalveluja. Tammikuussa Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus hyväksyi uudelleen Deltagonin sähköpostin salausratkaisun viranomaisviestinnälle.Viestintäviraston antama hyväksyntä koskee salassa pidettäviksi luokiteltujen asiakirjojen suojaustasoa IV ja III.

Toukokuussa 2018 alkoi EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) soveltaminen, joka näkyi selvästi lisääntyneenä tarpeena viestinnän suojaamiseen yrityksissä. Deltagonin tuotekehitys ja palvelutuotanto ovat vastanneet lisääntyneeseen tarpeeseen onnistuneesti.

Yhtiön Suomen-toiminnot siirrettiin alkukesällä kokonaisuudessaan uusiin toimitiloihin Erillisverkkojen pääkonttoriin Espooseen. Deltagon osallistui ensimmäistä kertaa Critical Communications Finlandin järjestämään CCW2018-tapahtumaan Berliinissä. Deltagon on ollut näkyvillä myös muissa kyberturvallisuuteen liittyvissä tilaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla.

Deltagonin strategian mukaisesti kansainvälistä kasvua jatkettiin ja toimintaa Pohjoismaissa laajennettiin perustamalla sivuliike Norjaan. Deltagon Norway NUF (Norskregistrert utenlandsk foretak) toimii kyberturvallisuuden alalla tarjoten norjalaisille tietoturvallisia sähköisen viestinnän ja asioinnin ratkaisuja. Osloon avattiin keväällä myös oma konttori.

Vuoden aikana erityisesti kumppanikanavaan on panostettu. Asiakkaat ostavat tuotteita yhä enemmän palveluna, mikä näkyy suoraan kumppanien määrän kasvussa. Kumppanien kautta Deltagonin tuotteiden ostaminen on helpompaa kaikenkokoisille yrityksille.

Kohokohtia

Kiitos vuodesta 2018 – Toimitusjohtajan katsaus

Motivoitunut ja osaava henkilöstö: Työyhteisö voimavarana

Henkilöstöjohtaminen Erillisverkoissa nojaa konsernin arvoihin, jotka ovat luottamus, yhteistyö ja kehitys. Erillisverkkojen henkilöstöjohtamisessa huomioidaan erityisesti tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstöpolitiikka, henkilöstöhallinnon ohjeistus ja henkilöstöasioiden hoitaminen käytännössä nivoutuvat toisiinsa ja tukevat toisiaan.

Henkilöstöpolitiikan sisällöstä ja kehittämisestä vastaa toimitusjohtajan johdolla konsernin johtoryhmä, ja politiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat esimiehet. Vastuu henkilöstöpolitiikan, yhtiön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesta toimimisesta on koko henkilöstöllä.

Erillisverkkojen henkilöstömäärä kasvoi edelleen vuoden aikana tehdyillä rekrytoinneilla ja liiketoimintakaupalla. Rekrytointiprosessin ja työnantajaimagon vahvistaminen ovat myös jatkossa esillä toiminnan kehittämisessä.

Konsernin henkilöstöhallinnon vuoden 2018 yhtenä painopisteenä oli edelleen vuonna 2017 tapahtuneen Deltagon-liiketoimintakaupan tuoman muutoksen haltuunotto ja läpivienti, toimintojen ja käytänteiden yhdenmukaistaminen sekä henkilöstöhallinnon järjestelmien kehitys.

 

Vuoden 2018 lopussa Erillisverkoissa työskenteli 345 vakituista ja 13 määräaikaista työntekijää. Naisten osuus oli 65 henkilöä eli 18 prosenttia. Työsuhteet Erillisverkoissa ovat pitkiä, keskimäärin 10 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus oli vuoden 2018 aikana 3,05 prosenttia (1,58 prosenttia vuonna 2017). Nuorin työntekijä on 21-vuotias ja vanhin 64. Konsernin henkilöstön keski-ikä on 46 vuotta.

Perehdytystä ja koulutuksia järjestettiin sekä koko henkilöstölle että kohdennetusti esimiehille. Konsernissa käynnistettiin uudelleen perehdytysinfokäytäntö. Vuoden aikana pidettiin kolme erillistä perehdytysinfoa, joiden aiheina olivat muun muassa konsernin strategia, missio, visio ja liiketoimintojen esittelyt. Vuoden aikana jatkettiin esimiesvalmennuksia. Tavoitteena oli saavuttaa konsernissa yksi yhteinen toiminta- ja ajattelutapa sekä helpottaa muun muassa toimintamallien ja ohjeiden käyttöönottoa.

Kikyä tanssien ja uiden

Vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa (Kiky) sovittu työajan pidentäminen toteutetaan Erillisverkoissa muun muassa hiihtäen, tanssien ja maantiepyörän selässä. Erillisverkoissa on siis paikallisesti sovittu, että henkilöstöllä on valittavanaan useampia eri tapoja, joilla he voivat toteuttaa työajan pidennyksen.

Erillisverkoissa voi ”kikyillä” tekemällä palkattomia työtunteja, opiskelemalla vapaa-aikana alakohtaisessa koulutuksessa, tekemällä vapaa-ajalla työnantajalle talkootyyppistä työtä tai harrastamalla liikuntaa työmatkalla tai vapaa-aikana.

Koulutus ja kehittyminen

Erillisverkkojen menestyminen perustuu osaavaan henkilöstöön. Tuloksellinen toiminta edellyttää, että jokainen tietää, miten hänen tehtävänsä ja toimintansa tukee yrityksen tavoitteita ja strategiaa. Tavoitteena on kehittää Erillisverkkojen henkilöstöä niin, että sillä on yhtiön strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen. Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa käydään läpi henkilöstön koulutustarpeet ja -tavoitteet. Kehityskeskustelut käydään kahdesti vuodessa ja niiden toteutumista seurataan. Vuonna 2017 käyttöön otettu ryhmäkehityskeskustelun toimintamalli on myös edelleen käytössä henkilökohtaisen keskustelun rinnalla tai osittain korvaa sen.

Vuoden 2018 koulutuskustannukset olivat 386 766 euroa (326 306 euroa vuonna 2017). Koulutuskustannukset eivät sisällä työaikaa, sisäisiä koulutuksia eivätkä esimerkiksi järjestelmähankintojen yhteydessä käytyjä koulutuksia. Koulutuksiin käytettiin vuonna 2018 noin 7 940 tuntia (sisäinen ja ulkoinen koulutus). Koulutuksiin käytetty aika oli noin neljä päivää henkilöä kohden, mistä sisäisiä koulutuksia oli noin päivä henkilöä kohden. Vuoden aikana jatkettiin esimiehille suunnattua valmennusohjelmaa. Päivien aiheina oli esimerkiksi valmentava johtaminen. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle koulutusta muun muassa työsuhteeseen liittyvistä asioista, toimisto-ohjelmistojen käytöstä ja tietoturvakoulutus. Koulutuspäivät ja -kustannukset eivät pidä sisällään Deltagon Group Oy:n henkilöstölukuja järjestelmäintegraation ollessa vielä kesken.

0
Koulutuskustannukset 2018
0 tuntia
Koulutukseen käytetty aika

Koko henkilöstölle kuukausittain pidettävissä tietoiskuissa avataan uusia tai päivitettyjä toimintamalleja niin henkilöstöhallinnon kuin liiketoimintojenkin näkökulmista. Tietoiskuissa voidaan myös pureutua johonkin prosessin uudistettuun kohtaan, kertoa ajankohtaisista asioista tai taustoittaa jossakin toiminnossa käynnistyvää asiaa. Tietoisku on kanava yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi, ja sen tavoitteena on myös lisätä keskustelua kasvokkain. Konsernin intranetissa viestitään aktiivisesti koko henkilöstöä koskevista aiheista.

Työhyvinvointi ja -turvallisuus

Erillisverkoissa halutaan varmistaa, että henkilöstö työskentelee turvallisissa toimitiloissa eikä kärsi työperäisistä sairauksista tai vammoista työssä ollessaan eikä sen jälkeen. Työhyvinvointia edistetään muun muassa ennakoivalla terveydenhuollolla, työpaikkaselvityksillä, vuosittain tehtävillä riskikartoituspäivityksillä, ergonomiatarkastuksilla, työjärjestelyillä, hyvällä johtamisella ja henkilöstölle järjestettävillä tilaisuuksilla (esim. virkistystilaisuudet, hyvinvointiluennot). Lisäksi Suomen Erillisverkot -konserni tarjoaa henkilöstölleen virike-etuuden. Jokaisen tulee myös itse kantaa vastuuta työturvallisuuden sekä turvallisen ja viihtyisän työympäristön ylläpitämisestä.

  • Vuonna 2018 sattui 10 työtapaturmaa, joista 4 työmatkatapaturmaa. Ilmoitettuja läheltä piti -tapauksia ei ollut.
  • Vuoden 2018 tapaturmataajuus on 16,27.
  • Vuoden 2018 sairauspoissaoloprosentti oli 3,16 (2,98 vuonna 2017). Luku ei pidä sisällään Deltagon Group Oy:n lukuja käytänteiden integraation ollessa vielä kesken.

Konsernissa ei ole todettu ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä, eikä konsernissa ole tapahtunut kuolemaan johtavia työtapaturmia.

Alihankkijoiden ja toimittajien työturvallisuuden seurantaa ja raportointia kehitetään. Vuoden 2019 aikana käyttöön on tarkoitus ottaa järjestelmä turvallisuuspoikkeamien ja riskikartoitusten parempaan seurantaan. Alihankkija- ja toimittajasopimuksissa otetaan jo nyt huomioon ilmoittamisvelvoite tapaturmista.

Tasa-arvo

Erillisverkoissa ketään ei syrjitä sukupuoleen, ikään, uskontoon, etniseen taustaan tai muuhun henkilön ominaisuuteen liittyen missään vaiheessa henkilön työsuhteen aikana. Johto on sitoutunut tasa-arvon tavoitteeseen ja ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan ja käytännöissään. Luottamushenkilöillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on merkittävä rooli tasa-arvoprosessin onnistumisessa.

Konsernissa tehtiin kevään aikana vuosittainen työtyytyväisyyskysely. Kyselyn aihealueina olivat omat työtehtävät, esimiessuhde, työyhteisö, oma työhyvinvointi ja asiakastyö. Kyselyn vastausprosentti laski edellisvuodesta ollen 56 prosenttia. Kyselyn keskiarvo oli 4,1 (2017 4,06). Aihealueista korkein keskiarvo on työyhteisöaihealueessa, 4,4 (2017 4,1) ja alin asiakastyössä, 3,9 (2017 3,73).

Kyselyssä kartoitettiin myös, suositteleeko henkilö yritystä työnantajana ja näkeekö henkilö itsensä talossa muutaman vuoden kuluttua. Vastanneista 86 prosenttia suosittelee yritystä työnantajana. Vastanneista 72 prosenttia näkee itsensä talossa muutaman vuoden kuluttua. Kyselyn pohjalta konsernitasoisiksi kehittämisalueiksi nostettiin asiakastyön kehittäminen, esimiestyö ja työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentin nostaminen. Vasta lyhyen aikaa konserniin kuuluneen Deltagon Group Oy:n henkilöstö ei ole ollut mukana kyselyssä.

Palkitseminen

Erillisverkoissa on käytössä koko henkilöstön kattava tulos- ja kertapalkkiojärjestelmä. Palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Koko henkilöstön ja johdon tulospalkitsemisesta sekä vuosittain asetetuista tavoitteista päättää emoyhtiön hallitus.

Kertapalkkiojärjestelmä mahdollistaa palkitsemisen erityisistä työsuorituksista. Erinomaisesta suorituksesta palkittiin vuoden 2018 aikana 131 kertaa.

Johdon palkat ja palkkiot 2018 (eur)

Toimitusjohtaja 209 138
Muu johtoryhmä 831 730
Hallitus (Suomen Erillisverkot) 140 300
Hallitus (Suomen Turvallisuusverkko)  75 800
Hallitus (Johtotieto)   2 400

Vuoden 2018 alusta Suomen Erillisverkot Oy:n johtoryhmässä oli toimitusjohtajan lisäksi kuusi jäsentä ja syyskuusta lähtien seitsemän jäsentä, joista kaikki ovat miehiä. Suomen Erillisverkot Oy:n hallituksessa oli seitsemän jäsentä, joista naisia on kolme ja miehiä neljä. Suomen Turvallisuusverkko Oy:n hallituksessa on kuusi jäsentä, jotka kaikki ovat miehiä. Johtotieto Oy:n hallituksessa on kolme jäsentä (kaikki miehiä), ja Deltagon Group Oy:n hallituksessa on kolme jäsentä (kaikki miehiä).

Perheystävällinen Erve

Erilaiset joustavat työaikajärjestelyt ovat mahdollisia Erillisverkoissa. Juho Luoma ja Maria Hänninen ovat tehneet töitä osa-aikaisesti lastensa syntymän jälkeen. Molemmat ovat tehneet aiemmin puolikasta viikkoa ja työskentelevät nyt neljä päivää viikossa.

”Hoitovapaista sopiminen oli helppoa, ja kaikki sujui toiveideni mukaan. Olemme neuvotelleet esimieheni kanssa myös päivittäisestä työajasta niin, että tulen aikaisin ja pääsen hakemaan lapsen aikaisin päiväkodista”, Hänninen kertoo.

Vinski (vuosi ja kolme kuukautta) on päässyt tutustumaan äidin työpaikkaan. Marraskuussa 2018 Erillisverkot otti osaa valtakunnalliseen Lapsi mukaan töihin -päivään. Yli 80 lasta ja lastenlasta osallistui päivään Erillisverkkojen toimipisteissä ympäri Suomen. Ohjelmassa oli muun muassa Virve-treeni yhteisessä puheryhmässä. Pienimmät osallistujat saivat tuntumaa Virveen vaahtomuoviversiolla.

Myös Juho Luoman mielestä osa-aikatyöstä sopiminen on ollut ketterää.

”Kerroin avoimesti työaikajärjestelyistä läheisille kollegoilleni ja koko organisaatiolle intranetimme blogissa. Näin työyhteisö on osannut ottaa huomioon, etten ole joka päivä tavoitettavissa”, Luoma kertoo.

Työmäärän mitoittaminen on välillä osoittautunut haasteeksi.

”Joskus on tuntunut, että töissä ja kotona on 100-prosenttinen työmäärä. Onneksi näissä tilanteissa kuormaa on mitoitettu uudelleen esimiehen kanssa. Osa-aikaisessa viikossa oppii uudenlaista tehokkuutta”, Luoma summaa.

Hänninen on samaa mieltä. ”Puolikkaassa työviikossa oppii tarkasti priorisoimaan työtehtäviä.”

Joelin (kohta 3 v.) hoitaminen on opettanut Juho Luomalle johtamista ja jämäkkyyttä. ”Yleensä olen vähän liiankin kiltti ja joustava, mutta uhmaikäinen on auttanut löytämään napakan asenteen. Kiukkutilanteissa rauha palautetaan kiinnittämällä huomio ympärillä oleviin positiivisiin asioihin. Tämä on hyvä taito toimistollakin.”

Päivät kotona ovat opettaneet myös hetkessä elämistä.

”Aika kotona lapsen kanssa on ollut ainutlaatuista. Työaikajouston ansiosta olen saanut elää monia arjen kauniita hetkiä, kun olemme ihastelleet vaikkapa kivien muotoa tai ihmetelleet puissa kipittäviä oravia. Kun kotona ollessa on enemmän energiaa, vuorovaikutus lapsen kanssa on intensiivisempää ja pienen kehityksessä pysyy paremmin mukana”, Luoma kuvaa.

Myös Hänninen listaa järjestelyn eduksi sen, että työ- ja kotielämä ovat tasapainossa. ”Viikonloput ovat palauttavampia, ja töistä pääsee irtautumaan. Tiistaina hoitopäivän jälkeen on taas kiva tulla toimistolle.”

Työt ovat tuoneet molempien arkeen myös säännöllistä liikuntaa.

”Palattuani perhevapaalta töihin aloin kulkea työmatkat pyörällä vuoden ympäri. Puoli tuntia pyörän selässä molempiin suuntiin väsyttää sopivasti kroppaa, nollaa mukavasti päätä ja on niin sanottua ruuhkavuosien harvinaista omaa aikaa”, Hänninen kertoo.

Luoma puolestaan perusti työpaikalle sählyporukan.

”Kun aika on kortilla, täytyy hikiliikuntaa aikatauluttaa kalenteriin. Toimipisteemme oma sählyvuoro kannustaa kentälle joka viikko, ja samalla kollegoihin tutustuu uudesta näkökulmasta.”

GRI-sisältö 2018

102 — YLEINEN SISÄLTÖ
Organisaation kuvaus
102 1-7 Erillisverkkojen kuvaus: koko, liiketoiminta ja omistusrakenne
102 8 Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä
102 9 Toimitusketju
102 10 Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa
Strategia
102 14 Toimitusjohtajan katsaus
102 15 Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Eettiset toimintaperiaatteet
102 16 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet
Hallinto
102 18-23 Erillisverkkojen hallintorakenne ja hallituksen kokoonpano
102 26 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen, arvojen ja strategian määrittelyssä
102 29 Hallituksen rooli vaikutusten ja riskien tunnistamisessa ja hallinnassa
102 31 Riskiarviointien frekvenssi
102 32 Yritysvastuuraportin hyväksyntä
102 35 Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen
Sidosryhmät
102 40-44 Erillisverkkojen sidosryhmät ja vuorovaikutus
Raportointitapa
102 46-47 Raportin sisällön määrittely ja olennaiset näkökohdat
102 45; 48-56 Raportin rajaus ja kuvaus
103 – JOHTAMISMALLI
103 1-3 Johtamistapa ja olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat
200 – TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
Taloudelliset tulokset
201 1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen
201 4 Valtiolta saadut avustukset
300 – YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Energia
302 1 Oma energiankulutus
Vesi
303 1 Vedenkulutus
Jätteet
306 2 Jätteiden määrä ja käsittelytapa
400 – SOSIAALISET VAIKUTUKSET
Työsuhteet
401 1 Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus
401 3 Vanhempainvapaat
Työterveys ja -turvallisuus
403 2 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja kuolemantapaukset
Koulutukset
404 1 Koulutustunnit
404 2 Osaamisen kehittämiseen ja muutokseen liittyvät ohjelmat
404 3 Suoritusarvioinnit ja kehityskeskustelut
Monimuotoisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet
405 1 Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus
Julkinen päätöksenteko
415 1 Poliittiset tuet

Tekijät

Projektipäällikkö
Katariina Salmisalo

Toimitusneuvosto
Jouko Hietala, Heidi Hyykoski, Heini Hämäläinen, Maria Hänninen, Eino Jauhiainen, Markku Järvinen, Tuija Karkila, Elina Koski, Timo Lehtimäki, Juho Luoma, Petri Nuutinen,  Jarmo Simi, Mari Suokari-Pärssinen, Kristina Stenius, Esa Wörlin

Ulkoasu
Era Content

Yhteystiedot ja palaute
Suomen Erillisverkot Oy
Tekniikantie 4 B
PL 357, 02151 Espoo
Puhelin 0294 440 500, arkisin kello 8-16
viestinta[at]erillisverkot.fi