erve_uutiset_hätäkeskus_erica_lindgren

Hätäkeskuspäivystäjä Harri Lindgren: ”Ihmishengen pelastaminen palkitsee joka kerta”

Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä Harri Lindgren on nähnyt yli 30-vuotisen uransa aikana läheltä suomalaisten hädän sekä pelastusalan ja teknologian kehityksen.

Kello on seitsemän illalla, ja Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä Harri Lindgren aloittelee kahdentoista tunnin yövuoroaan.

”Öisin isompi osa soittajista on humalassa, ja silloin monet ihmiset potevat ahdistusta. Kun alkoholi yhdistyy pahaan oloon, ongelmat kärjistyvät. Kotona syntyy riitoja ja baareissa tappeluita”, Lindgren sanoo.

Harri Lindgrenille itselleen kovin paikka on ollut, kun hän vastasi uransa alussa hätäpuheluun, jossa isä oli surmannut kolme lastaan. Soittaja oli lasten isoisä, jonka sekavasta puheesta Lindgren ei tahtonut saada mitään selvää.

Hänen intuitionsa kertoi, että jotain pahaa on tapahtunut ja hän päätti lähettää paikalle kaksi ambulanssia. Nopean avun ansiosta lapsista nuorin, viisivuotias, jäi lopulta henkiin.

”Tässä työssä on mahdollisuus päästä tutustumaan ihmiselämän koko kirjoon. Kaikkeen tottuu, ja kokemus auttaa, etten vie töitä kotiin – kuten joskus nuorempana saattoi käydä. Hätäkeskuspäivystäjän työ on ikuista oppimista. Pelkästään kehittyvä teknologia tekee sen, ettei koskaan voi sanoa olevansa valmis, ja työssä oppii kaiken aikaa myös jotain uutta itsestään.”

erve_uutiset_hätäkeskus_erica_lindgren
Turhat puhelut harmittavat Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjää Harri Lindgreniä. ”Niitä on noin kolmasosa kaikista soitoista: viime vuonna 800 000. Jotkut ovat niin sanottuja taskupuheluita ja osassa lapselle on annettu leikkikaluksi vanha kännykkä, josta on poistettu SIM-kortti, mutta ei akkua – silloin puhelimella voi soittaa hätänumeroon. Osa on ihan ilkivaltaa: toivoisin soittajien ymmärtävän, että kun he kuormittavat hätälinjaa, heidän töppäilyjensä takia joku voi kuolla, kun ei pääse linjasta läpi.”

Arvio avuntarpeesta tehtävä nopeasti

Päivystäjän on arvioitava mahdollisimman ripeästi, tarvitseeko soittaja apua vai ei. Se ei ole aina helppo tehtävä. Hätäkeskuslaitos vastasi vuonna 2019 lähes kolmeen miljoonaan hätäpuheluun, joista 1,4 miljoonaa johti tehtävän välittämiseen viranomaisille. Hätäilmoituksia tuli siis keskimäärin yli 8 000 vuorokaudessa. Ilmoitusten määrä kasvoi kahdeksan prosenttia edellisvuodesta.

Harri Lindgren toteaa, että koska työ on usein hektistä, hätäkeskuspäivystäjän tärkeimpiä ominaisuuksia ovat taito kuunnella ja kyky pysyä rauhallisena, vaikka soittaja olisi kuinka shokkitilassa.

”Joku voi ajatella työn olevan yksitoikkoista, että siellä ne istuvat tuntikausia luurit korvilla. Homma on kuitenkin erittäin vaihtelevaa, monipuolista ja vaativaa. Hätäpuheluiden kirjo on laaja, on monenlaisia soittajia eikä päivystäjä voi koskaan etukäteen tietää, millainen seuraava puhelu on. Päivystäjä tekee työtä omalla persoonallaan ja kaikkeen on varauduttava.”

Teknologia on mullistanut päivystäjän työn

Salossa asuva Harri Lindgren on nähnyt pitkällä urallaan läheltä suomalaisten hädän sekä pelastusalan ja teknologian kehityksen. Hän aloitti vapaaehtoistyön jo teininä vuonna 1975 Salon VPK:ssa palomies-isänsä innoittamana. Lindgren työskenteli itsekin Salossa jonkin aikaa palomiehenä, kunnes hän sai viransijaisuuden paikallisesta aluehälytyskeskuksesta.

”Kävin hälytyspäivystäjäkurssin silloisella Valtion palo-opistolla Espoossa, ja ensimmäiseen hätäpuheluuni vastasin vuonna 1988. Siihen aikaan kunnallisessa hälytyskeskuksessa oli vilkasta, jos vuorokauden aikana tuli 30 tehtävää. Käytössä oli kolme hätänumeroa – ambulanssille 000, poliisille 003 ja palokunnalle 005 – kunnes EU:n yhteinen hätänumero 112 otettiin Suomessa käyttöön 1993”, hän muistelee.

Lindgren sanoo, että yksi hänen työhistoriansa suurimmista mullistuksista oli kokeilu hätäkeskusten perustamisesta. Kokeiluhätäkeskukset aloittivat toimintansa vuonna 1996 neljällä paikkakunnalla, ja niiden pohjalta perustettiin Hätäkeskuslaitos 2001. Tällöin loput kunnalliset aluehälytyskeskukset sekä poliisin hälytyskeskukset liitettiin toisiinsa vaiheittain valtion organisaatioksi.

Kokeiluhätäkeskuksiin luotiin Häke4-tietojärjestelmä. Se korvattiin vuonna 2004 yhteisellä ELS-tietojärjestelmällä: vuonna 2008 viimeinenkin hätäkeskus oli ELS:n piirissä. Ainutlaatuista oli, että avun sai yhdestä numerosta ja sillä voitiin hälyttää kaikki yhteistyöviranomaiset.

erve_uutiset_hätäkeskus_erica_lindgren
Hätäkeskuslaitoksen mukaan uuden Erica-järjestelmän myötä hätäpuheluihin vastataan entistä tehokkaammin. Valtaosaan eli yli 90 prosenttiin puheluista vastataan 10 sekunnissa. Suomen verkottunut järjestelmä on ainutlaatuinen: maailmassa ei ole toista maata, jossa yhdestä numerosta saa kaiken kiireellisen avun.

Erica on turvannut puhelut koronakriisissäkin

Harri Lindgren nimeää uransa toiseksi mullistukseksi uuden hätäkeskustietojärjestelmä Erican. Siirtyminen toteutettiin vaiheittain niin, että syksystä 2018 lähtien viranomaisten yhteiskäyttöinen järjestelmä otettiin käyttöön yksi hätäkeskus kerrallaan – Turussa viimeisten joukossa huhtikuussa 2019.

Erica yhdisti maamme kuusi hätäkeskusta – Turun, Porin, Keravan, Kuopion, Oulun ja Vaasan – yhdeksi virtuaaliseksi hätäkeskukseksi. Uudella teknologialla haluttiin muun muassa varmistaa, ettei yksikään hätäilmoitus jää jonoon alueellisten ruuhkahuippujen aikana. Ratkaisulla tasataan myös päivystäjien työkuormaa.

”Järjestelmän parhaita puolia on, että hätäpuhelut vuotavat nyt kiireaikoina yli. Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti hätäpuhelu tulee aina soittajaa lähimpänä olevaan hätäkeskukseen. Jos puheluun ei vastata kahdeksassa sekunnissa, puhelu siirtyy valtakunnalliseen jonoon, josta sen nappaa ensimmäinen vapaana oleva päivystäjä. Saatan siis vastata Turussa vaikka Lapista tulevaan hätäpuheluun.”

Pahimmaksi meno äityi, kun ravintolat ja terassit avattiin rajoituksin kesäkuun alussa: päivystin sinä yönä, ja se oli hullu yö.

Lindgren kiittelee sitä, että hätäkeskukset pystyvät nyt tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa ja koronakriisin kaltaisissa poikkeusoloissa, jolloin puheluiden määrässä saattaa olla selviä piikkejä. Hän kertoo koronan lisänneen alussa jonkin verran turhien puheluiden määrää.

”Esimerkiksi Uudenmaan rajojen sulku aiheutti sen, että hämmentyneet ihmiset soittelivat hätäkeskukseen ja kyselivät, saavatko he ajaa rajan yli vaikka tapaamaan lapsiaan. Pahimmaksi meno äityi, kun ravintolat ja terassit avattiin rajoituksin kesäkuun alussa: päivystin sinä yönä, ja se oli hullu yö. Vastasin sen yön aikana 140 puheluun, ja koko maassa hätänumeroon soitettiin pelkästään klo 19-24 välisenä aikana 2 500 kertaa.”

Ericassa on paljon hyvää, mutta puutteitakin löytyy

Keskeisin muutos vanhaan ELS-järjestelmään on Ericaan integroitu riskinarviotyökalu, joka sisältää viranomaisten antaman riskinarvio-ohjeistuksen.

Kun soitto tulee, järjestelmä avaa hätäkeskuspäivystäjälle näkymän, jossa on riskinarviointiin liittyvät kysymys-vastauspatteristot. Päivystäjä etenee ruksimalla valintoja. Saman aikaan järjestelmä laskee taustalla, milloin tietoa on riittävästi ensimmäisiin hälytyksiin.

Erica saattaa ehdottaa jo parin kolmen kysymyksen jälkeen, että onnettomuuspaikalle voi hälyttää ensimmäisen pelastusyksikön, jolloin päivystäjän tarvitsee painaa vain hälytä-painiketta. Erican hälytykset, tehtävien seuranta ja tietoa välittävät viestit kulkevat viranomaisverkko Virvessä.

Harri Lindgren arvioi, että järjestelmässä on paljon hyvää, mutta myös puutteita, joiden hän toivoo korjautuvan uusien päivitysversioiden myötä.

”Kyllähän kulunut vuosi on ollut aika säpinää. Valitettavasti me päivystäjät koimme, että järjestelmän siirto olisi voitu toteuttaa paremminkin. Alku oli shokki: saimme tiukat ohjeet, että teette niin kuin kone sanoo. Mikään tekniikka ei kuitenkaan korvaa päivystäjän kokemusta ja ammattitaitoa. Tämä näkyi aluksi esimerkiksi poliisin työssä kiireen lisääntymisenä: järjestelmä nosti liian herkästi tehtäviä aiemmalta B-tasolta korkeimpaan A-kiireellisyysluokkaan”, Lindgren kertoo.

Poliisin on hoidettava A-tason tehtävät heti, ja Ericaan siirtymisen jälkeen niiden määrä lisääntyi neljänneksellä.

”Hätäkeskukseen soitettu hätäpuhelu esimerkiksi hurjastelijasta moottoritiellä, kun tiedossa oli vain auton väri – ei rekisteriä eikä mitään muutakaan tarkentavaa – teki tehtävästä A-kiireellisyyden. Vanhojen ohjeiden mukaan se olisi ollut korkeintaan B- tai C-luokan tehtävä.”

Lindgren toteaa, että järjestelmä on muuttunut vuoden aikana päivystäjäystävällisemmäksi. Hätäkeskuspäivystäjät ja viranomaiset voivat käyttää taas enemmän omaa harkintaansa ja päätäntävaltaansa.

erve_uutiset_hätäkeskus_erica_lindgren
Harri Lindgren auttaa muita myös vapaalla. ”Olen ollut koko ajan mukana VPK:n toiminnassa, ja kaikki vapaa-aikani menee siellä.” Lindgren on tullut tutuksi myös tv-ruudusta, sillä hän on mukana 112 Hätäkeskus -ohjelmasarjassa.

Työtä, jolla on merkitystä

Harri Lindgren sanoo, että kiireinen vuorotyö tekee päivystäjän hommista välillä raskasta. Vuonna 2019 päivystäjäkohtainen tehtävämäärä oli noin 6 600, kun se vuotta aiemmin oli 5 800.

”Kasvanut puhelumäärä heijastuu luonnollisesti myös hätäkeskuspäivystäjien jaksamiseen. Tilannetta ei helpota se, että päivystäjistä on jatkuva pula. Varsinkin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle alalta lähtee enemmän päivystäjiä kuin tilalle tulee. Suomessa on tällä hetkellä noin 470 hätäkeskuspäivystäjää. Turussa meitä on 64, kun väkeä pitäisi olla yli 70.”

Hätäkeskuspäivystäjäksi voi opiskella Kuopion Pelastusopistossa. Yhdelle kurssille mahtuu yli 20 koulutettavaa, mutta kaikki eivät päädy alalle: osa opiskelijoista ei valmistu ollenkaan ja osa hakeutuu muihin töihin.

Puheluita tulee niin paljon, että saamme harvemmin tietää, kuinka tilanteet ratkesivat.

Lindgren toivoo, että koulutusmääriä lisättäisiin pikaisesti. Hänen mukaansa ala on kyllä vetovoimainen ja tulijoita olisi – jokaisella hakukerralla mukaan on pyrkinyt nelisensataa kiinnostunutta.

Hän kannustaa nuoria alalle, sillä hätäkeskuspäivystäjän työssä on paljon hyviä puolia.

”Vaikka me päivystäjät olemme lähtökohtaisesti tekemisissä negatiivisten asioiden kanssa, on palkitsevaa, kun omalla nopealla toiminnalla ja oikeilla päätöksillä saa pelastettua jonkun hengen. Päivystäjänä tuntee tekevänsä työtä, jolla on merkitystä. Puheluita tulee niin paljon, että saamme harvemmin tietää, kuinka tilanteet ratkesivat, mutta välillä ensihoitajat tai poliisit viestittävät ja kiittävät, että päivystäjä teki työnsä hyvin.”

Lue lisää: Erica vastaa, kun hätä on suurin

Turvallisuuskriittiset palvelut, viranomaisyhteistyö, virve, ryhmävideopalvelu. Pysy ajan tasalla ja tilaa uutiskirjeemme tästä

Tilaa uutiskirje