erillisverkot_hus

HUS on terveydenhuollon kriittisen tiedonsiirron ytimessä

Tiedon on oltava terveydenhuollon ammattilaisille ehyttä ja saatavilla, aina ja heti. Toisaalta sairaalan tietosuojan ja viestintävalmiuden on oltava huipussaan joka ikinen päivä kellon ympäri.

Sairaalan toimintavarmuus on olennainen osa yhteiskunnan sisäistä kriisienhallintaa: lähes kaikkiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin liittyy mahdollisuus, että potilaita tulee tavallista enemmän. Sairaalan on toimittava yhtä hyvin tavallisena arkipäivänä kuin suuronnettomuuden sattuessa. ”Hyvä jatkuvuudenhallinta on siis lääkinnällisen valmiuden perusta”, sanoo HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen.

Kaikki ihmisten terveyttä koskeva tieto on luottamuksellista, ja sitä syntyy ja sitä tarvitaan joka sekunti HUSin kaltaisessa suuressa sairaalaorganisaatiossa. Potilaan hoito on toiminnan ydin, mutta sen ympärillä on lukematon määrä erilaisia toimintoja verihuollosta pesulaan ja hankinnoista jätehuoltoon. Se kaikki edellyttää valtavaa logistiikkaa – ja oikea-aikaista tiedonkulkua.

erillisverkot_hus_toivonen
HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen esiintyi Erve Asiakas- ja Käyttäjäpäivillä 19. marraskuuta.

”Sairaalaorganisaation viestintä on monitahoista ja -kerroksista. On viestintää asiakkaille, viestintää ammattilaisten kesken ja viestintää pelastus- ja muiden viranomaisten kanssa. Ja kaiken tiedon oikea-aikaisuuden ja eheyden vaatimus kasvaa koko ajan”, Toivonen toteaa.

”Varajärjestelmän pakko toimia”

Viranomaisten edellyttämä turvallisuuskriittisen tiedon hallinta on oma kysymyksensä. Sairaala on yhteiskunnan turvastrategian mukainen elintärkeä toiminto, jonka tiedonhallinta on oltava aina varmaa.

”Järjestelmien tulisi olla samanaikaisesti paitsi suorituskykyisä myös toimintavarmoja eli tietyllä tapaa robusteja. Esimerkiksi häiriö sähkönjakelussa tai teleyhteyksissä ei saa kaataa sairaalan toimintaa: varajärjestelmän on pakko toimia. Emme voi auttaa muita, jos olemme itse polvillamme”, Aaro Toivonen sanoo.

HUS käyttää kriittisen viestinnän apuvälineinä monia järjestelmiä. Erica-hätäkeskusjärjestelmällä hallitaan koko Suomen pelastustehtäviä. Krivat auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa valtakunnallisissa suurhäiriötilanteissa, ja Kejo-kenttäjohtamisjärjestelmä on tulossa käyttöön myös HUS piirin alueelle. Apotti-potilastietojärjestelmä otetaan asteittain käyttöön HUSin eri osissa tämän ja ensi vuoden aikana.

Viranomaisverkko Virveä käyttää HUSissa noin 300 ammattilaista, joiden tehtävänkuvat vaihtelevat vartioinnista päivystykseen ja ensihoitoon. Käyttöliittymän toimintavarmuus on ehdottoman tärkeää, ja siihen ei normaali kännykkä riitä.

HUS panostaa tilannekuvaan

Kehitteillä olevan Virve 2.0:n kuvanvälitysominaisuuksia odotetaan, sillä tilannekuvan välittämisessä kuva olisi monesti nopeampi ja tehokkaampi kuin sanallinen viesti.

”HUS on kokonsa suhteen tässä maassa omassa sarjassaan. Ihan noin mittakaavamielessä voi todeta, että meillä on yksinomaan HUSissa töissä monta kertaa enemmän väkeä kuin koko Suomessa on esimerkiksi poliiseja. Kaiken toiminnan ja tiedonvälityksen turvallisuus on vaativa ja välttämätön tehtävä, mutta suurissa ja monimuotoisissa organisaatioissa sen varmistaminen ei aina ole aivan helppoa, ja se vaatii valtavan määrän työtä”, turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sanoo.

”Jatkossa panostamme toimialamme operatiivisen ja strategisen tilannekuvan kehittämiseen. Tämä on aivan välttämätön hyvän johtamisen edellytys. Nykyiset ratkaisut eivät tue häiriötilannejohtamista parhaalla mahdollisella tavalla. Tie on selvä, ja myös valtakunnallisesti on löydetty yhteinen näkemys alan toimijoiden kesken, joten suhtaudun näihin kehitysnäkymiin myönteisesti. Virve, Krivat, Erica ja Kejo ovat tärkeitä elementtejä tässä kehittämistyössä.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS

  • 24 kunnan muodostama yhtymä
  • alueella 1 653 735 asukasta
  • 23 sairaalaa
  • 2 831 sairaansijaa
  • noin 27 000 työntekijää
  • toiminta 24/7/365