alkuun

KoVa-hanke auttaa pitämään valot päällä valtakunnassa

Suuren sähköhäiriön sattuessa koko Suomi olisi nopeasti polvillaan. Erillisverkkojen ja sähköyhtiöiden yhteinen Korkean varautumisen hanke parantaa huoltovarmuutta merkittävästi. Se turvaa viestinnän myös tulevaisuuden viranomaisverkossa.
kokonaisturvallisuus kova viranomaisyhteistyö

Sähkönjakelu ja tietoliikenne ovat riippuvaisia toisistaan, ja me olemme täydellisen riippuvaisia molemmista. Kumman tahansa laaja katko vaarantaisi turvallisuuden ja elintärkeät toiminnot.

Erillisverkkojen, Fingridin ja sähköyhtiöiden lähes kaksi vuotta valmistelema Korkean varautumisen (KoVa) hanke julkistettiin syyskuussa: Erillisverkot toimittaa energiayhtiöille korkean varautumisen verkkopalvelukokonaisuuden vuosien 2019–2022 aikana.

”KoVa-verkko on kehitetty kriittisen johtamisen ja tilannekuvan palvelualustaksi. Se on suunniteltu erityisesti sähköjärjestelmän suurhäiriötilanteiden, kuten laajojen sähkökatkojen, varalle. Verkko toimii valvomoiden välillä yhdistäen kantaverkkoyhtiö Fingridin sekä merkittävät sähkön siirtoyritykset ja sähköenergian tuottajat”, Erillisverkkojen liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvist sanoo.

Korkeajännitelinja. Sähköpylväs ja johdot näkyvät taivasta vasten.
Lisääntyneet luonnon ääri-ilmiöt ovat kasvattaneet riskiä sähköverkon ongelmille.

Suurhäiriöstä toipuminen vaikeaa 

Suurhäiriötilanteessa sähköverkon toiminnan palauttaminen on huomattavan vaikeaa – se ei tapahdu tunneissa eikä ehkä päivissäkään. Kuitenkin EU:n lainsäädännön mukaisesti Suomessakin on 18.12.2022 lähtien pystyttävä pitämään yllä sähkönpalauttamiseen tarvittavia kriittisiä tietoliikenneyhteyksiä 24 tuntia, vaikka sähkönjakelu ei toimisikaan. Nykyisellään tukiasemien varavoima riittää muutamaksi tunniksi.

Laajaan sähkökatkoon voi olla monia syitä. Tyypillisiä laajojen häiriöiden aiheuttajia ovat poikkeukselliset sääilmiöt ja tekniset viat.

”Luonnon ääri-ilmiöiden lisääntyminen kasvattaa riskiä sähköverkon ongelmille. Näistä on Suomessakin saatu viime vuosina kokemusta, kun myrskyt ovat katkoneet puita ja häirinneet sähkönjakelua. Erillisverkkojen tehtävä on auttaa sähköntoimittajia pitämään yllä huoltovarmuus kaikissa tilanteissa”, Erillisverkkojen kriittisen infrastruktuurin asiakkuuspäällikkö Pekka Tynkkynen sanoo.

”Haavoittuvuudet kietoutuvat toisiinsa”

Myös kyberhyökkäykset ovat alituinen uhka. Yksittäisten hakkeri-iskujen ja valtiollisen vaikuttamisen riskit ovat mahdollisia myös Suomessa.

”Haavoittuvuudet kietoutuvat toisiinsa, sillä sähköntuotanto ja -jakelu ovat täysin riippuvaisia tietoliikenneyhteyksistä. On tärkeää, että energia-ala parantaa valmiuttaan toimia vakavissa häiriötilanteissa, sillä tässä on kyse koko yhteiskunnan kyvystä viestiä ja toimia”, voimajärjestelmien käytöstä vastaava johtaja Reima Päivinen Fingrid Oy:stä sanoo.

KoVa-verkon rinnalla kehitämme tulevaisuuden toimintokriittisen langattoman laajakaistan, Virve 2.0:n.

Häiriötilanteissa korostuu erityisesti viestinnän merkitys. Tulevaisuuden viranomaisverkossa esimerkiksi reaaliaikaisen tilannekuvan välittäminen on välttämätöntä.

”KoVa-verkon rinnalla kehitämme tulevaisuuden toimintokriittisen langattoman laajakaistan, Virve 2.0:n. Sen tärkeimmät käyttökohteet energiasektorilla ovat sähkönjakelun tilannekuvan ja johtamisen kenttätoiminnan työkalut. Sähkönjakelun turvaaminen tehdään yhdessä”, Pekka Tynkkynen korostaa.

Hän näkee mahdollisuuksia laajentaa KoVa-verkon tyyppistä yhteistyötä myös muille kuin sähkötuotannon alueille.

”Myös muut kriittiset infrastruktuurin palvelut, kuten veden- ja lämmönjakelu, hyötyisivät yhteisestä valmiusjärjestelmästä. KoVa-verkolle on ennustettavissa jopa vuosikymmenien elinkaari, ja kumppanuusverkosto laajenee koko ajan”, Tynkkynen sanoo.

Lue lisää: HS:n vieraskynä – Laaja sähkö- tai telekatko saisi Suomen polvilleen