alkuun

Laiton kybervakoilu yleistyy

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan uudet teknologiat muuttavat väistämättä turvallisuusuhkien luonnetta. Verkkovakoilusta on tullut arkipäivää.
kansalaisturvallisuus kokonaisturvallisuus Teknologialla turvallisuutta

Uudet teknologiat vaikuttavat turvallisuustilanteeseen ja samalla myös Suojelupoliisin varautumiseen. Keskeinen muutos on tietoverkko, joka on tehnyt turvallisuusuhista globaaleja. Jokin taho voi uhata vakavasti kansallista turvallisuuttamme tietoverkon kautta astumatta kertaakaan Suomen maaperälle.

Toisaalta uudet teknologiat ja innovaatiot helpottavat ja tehostavat turvallisuusviranomaisten työtä. Antti Pelttari ei kuitenkaan lähde avaamaan, mitkä innovaatiot olisi saatava myös turvallisuustoimijoiden käyttöön.

”Supon kiinnostuksen paljastaminen paljastaisi tavoitteen niille toimijoille, joiden intressissä on toimia Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamista vastaan. Toimijat muuttaisivat tuota pikaa taktiikkaa, jolloin innovaatio muuttuisi turhaksi”, hän muistuttaa.

Video SuomiAreenasta: Maailman paras turvallisuus!

1. Turvallisuuden tila ei säily, ellei sitä erikseen ylläpidetä.

Turvallisuuden tilaa täytyy ylläpitää havainnoimalla poikkeamia, selvittämällä niiden syitä ja estämällä toimintaa, joka uhkaa turvallisuutta. Mitä paremmin ymmärretään suojattavaa järjestelmää, sitä paremmat edellytykset on tuottaa myös ennakoivaa tietoa potentiaalisista haavoittuvuuksista, joiden kautta vihamielinen toimija voi uhata.

2. Teknologialla tehokkuutta.

Teknologia, kuten kameravalvonta, on ihmistä parempi mekaanisessa tiedonkeruussa. Teknologiaa tarvitaan myös laskentaan ja tilastolliseen analyysiin, joissa ihminen ei erilaisine ajatteluvääristymineen ole erityisen hyvä. Teknologia ja automatisointi mahdollistavat kallisarvoisen ihmisresurssin vapauttamisen työhön, jota kone ei voi tehdä eli analyysiin ja arvioon.

3. Myös terroristiset tahot hyödyntävät uutta teknologiaa.

Suojelupoliisin havaintojen mukaan terroristisessa intressissä teknologiaa hyödynnetään erityisesti salattuna viestintäkanavana ryhmien keskinäisessä viestinnässä sekä tehokkaana ideologian levityskanavana ja uusien jäsenten rekrytointifoorumina. Tietoverkkoiskuihin terroristista motiivia on vaikeampi löytää: helposti toteutettavat iskut ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ne tuota terrorismilla tavoiteltavaa pelkoa väestössä. Vakavaa vaaraa aiheuttavien iskujen toteutus taas vaatii osaamista ja taloudellisia resursseja.

Fyysisten iskujen toteuttaminen on helpompaa ja halvempaa, jos iskun tekijän suojaamisesta ei tarvitse välittää. Fyysisissä iskuissa voidaan hyödyntää välineenä hyvinkin arkista teknologiaa, mikä kasvattaa ennakoinnin ja havainnoinnin vaikeutta.

Verkko tarjoaa myös pankkijärjestelmää anonyymimpiä välineitä maksuliikenteeseen, vaikka anonymiteetti voi olla rajallinen.

4. Laiton verkkovakoilu yleistyy.

Tietoverkko mahdollistaa tiedon hankkimisen pienellä riskillä ja kohtalaisen suurella hyötypotentiaalilla. On myös paljon tietoa, joka on olemassa vain digitaalisena datamassana. Sellaista informaatiota ei voi saada henkilölähteeltä, vaan ainoastaan teknisillä menetelmillä. Suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon sekä tuotekehitystietoon kohdistuu jatkuva, konkreettinen verkkovakoilun uhka. Uhan taustalla on valtioita, jotka ovat tehneet tietoisen valinnan olla välittämättä läntisten liberaalien demokratioiden toimintatavoista.

5. Tie innovaatiosta turvallisuusviranomaisen käyttöön on todella pitkä.

Se, että innovaatio ratkaisee viranomaisen ongelman, ei riitä. Ratkaisun on oltava tasapainoinen perusoikeusvaikutusten suhteen. Tavallinen kansalainen voi vapaasti hyödyntää innovaatioita, joihin julkista valtaa käyttävä viranomainen ei voi turvautua ilman laista löytyvää perustetta. Taloustieteilijä, nobelisti Bengt Holmströmiä siteeraten luovuus syntyy ”haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä”. Joku reipas insinööri keksii varmasti juuri tälläkin hetkellä lukuisia oivaltavia innovaatioita ratkaisuna ongelmiin, joita emme olisi muutama tunti sitten voineet kuvitellakaan. Osa innovaatioista siirtyy turvallisuusviranomaisen käyttöön, mutta vasta perusteellisen intressipunninnan kautta.

Antti Pelttari

  • Suojelupoliisin päällikkö.
  • Koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.
  • Työskennellyt valiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa, sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtajana sekä sisäministerin valtiosihteerinä.
  • ”Turvallisuus on tila, jossa kukin voi rauhassa keskittyä toteuttamaan omaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla, ilman häiriöitä ja uhkaa.”

Lue myös muiden asiantuntijoiden teesit:

Sebastian Sonntag: Mobiiliverkoista kaikki irti viranomaisille

Ari Evwaraye: Suomesta innovatiivisen turvallisuuden testilaboratorio?

Mikko Soikkeli: Uudet teknologiat synnyttävät eettisiä kysymyksiä

Lauri Oksanen: Kolme isoa teknologista harppausta meneillään