Puolustusvoimilla omat erityisvaatimuksensa

Digitalisaatio ja yhteensopivuusasiat liittyvät Puolustusvoimissa erottamattomasti toisiinsa. Kun puhutaan verkoista, mietitään aina niiden käyttötarkoitusta.

Strategiapäällikkö Kim Jäämeri sanoo, että Suomessa ollaan syystäkin ylpeitä hyvin toimivasta viranomaisyhteistyöstä. Ja siinä tietoverkkojen luotettava toiminta on oleellisen tärkeää.
”Puolustukselle tieto on kuitenkin kenties vielä tärkeämpää. Se on meille mahdollistaja, jonka puuttuminen pysäyttää järkevän toiminnan kokonaan – tai ainakin laskee sen tasolle, jota ei voi hyväksyä.”

Aina sodankäynnin alkuajoista lähtien – kun tiedonkulusta vastasivat vielä lippumiehet ja lähetit – on ollut välttämätöntä varmistaa, että tieto liikkuu paikasta toiseen oikeaan aikaan. Toki on myös varauduttava siihen, että tieto ei tiettyinä hetkinä kuljekaan. On pärjättävä silloinkin, kun verkkoyhteys katkeaa tai tapahtuu jotain muuta ikävää.

Kim Jäämeri verkon turvallisuus ja digitalisaatio
Kim Jäämeri

Sodankäynnin teknistyessä verkossa kommunikoivat yhä useammin erilaiset järjestelmät keskenään, ja yhteyden puuttuminen voi heikentää ratkaisevasti asejärjestelmien toimintaa.

”Samalla olemme puolustuksenkin näkökulmasta siirtyneet vakavalle uudelle tasolle kyberturvallisuuden ja verkkoja uhkaavien fyysisten riskien maailmassa”, Jäämeri kuvaa muuttunutta tilannetta.

”Kyky vaikuttaa viestien kulkemiseen, verkkojen resilienssiin ja tiedon merkitykseen on nykyisin olennainen osa voiman käyttöä ja hybridivaikuttamista.”

Tiedon oikeellisuudesta pitää varmistua

On vasta mitalin toinen puoli, että tieto liikkuu, verkot eivät katkea eivätkä palvelimien rajapinnat jumitu palvelunestohyökkäyksillä. Tiedon pitää olla myös oikeaa.

”Nykyinen digitalisoitunut maailma on täynnä tietokantoja sekä puolustuksen ja muun viranomaistoiminnan että talouselämän alalla. Entä jos niiden sisältämä tieto olisi huomaamatta korruptoitunut osittain tai kokonaan?” Jäämeri kysyy.

”Tähän ongelmaan voidaan onneksi vastata modernein työkaluin esimerkiksi digitaalisia valuuttoja suojaavalla lohkoketjuteknologialla. Todennäköisesti tällaiset teknologiat ovat osa tulevaisuuden ratkaisua myös viranomaistoiminnassa.”

Tekoälyn mahdollisuudet kiinnostavat

Digitalisaatiossa kehityksen nopeimman kärjen tasalla pysyminen edellyttäisi fail fast -ajattelua, jota Puolustusvoimat ei yleensä voi soveltaa.

”Emme voi tehdä innovaatiokuohussa suuren riskin hankintoja, vaikka toki voimme ja haluamme pohtia, konseptoida ja tarkastella moderneimpiakin vaihtoehtoja. Mutta kun otamme uutta teknologiaa käyttöön – sen varmaan ymmärtää veronmaksajakin – emme voi mennä ostamaan puolivalmiita ratkaisuja, joita joudumme heittämään toimimattomina pois”, Jäämeri muistuttaa.

”Digitalisaatiossa on juuri nyt pinnalla monta kuumaa asiaa, kuten tekoäly ja sen mahdollisuudet, jotka kiinnostavat myös meitä. Mutta kun näitä uusia tekniikoita hyödyntäviä järjestelmiä lähdetään hankkimaan, tullaan haasteisiin: niiden pitää olla kriisinkestäviä, niiden volyymit ovat suuria ja niiden käyttäjät pitää kouluttaa.”

Kyberturvallisuus
Kyberturvallisuus korostuu, kun erilaiset järjestelmät kommunikoivat verkossa yhä useammin keskenään.

Järjestelmien pitää myös olla riittävän kypsiä ja osoittaa varmistaneensa oman jatkokehityksensä, jotta niihin tehty investointi ei valuisi hukkaan – tai niiden pitää olla jo niin laajassa käytössä, että äkkikäännökset ovat epätodennäköisiä tuotteen oletettavissa olevan eliniän aikana.

”Hankittavan järjestelmän pitää sopia yhteen yhteistyökumppaniemme järjestelmien kanssa. Paraskin kotimainen ratkaisu ei usein enää käy meille ilman kansainvälistä yhteensopivuutta, sillä meidän pitää pystyä käyttämään digitaalisia työkalujamme kumppaniemme kanssa niin normaali- kuin poikkeusolojenkin tehtävissä.”

Tuleen ei voi jäädä makaamaan

Strateginen, jopa 2030-luvulle yltävä suunnittelu on vaikeinta juuri digitalisaatiossa, jossa uusia teknologioita tulee ja menee kaiken aikaa. Tämä uusiutumistahti ei usein istu Puolustusvoimien materiaalihankinta- ja kehittämismenettelyyn, jossa ensin perehdytään kunnolla, hankitaan vain tarpeeseen ja lopulta etsitään ja kilpailutetaan ratkaisut eurooppalaisen lainsäädännön mukaisesti.

”Voi kulua vuosia, ennen kuin kilpailutus on tuottanut varsinaisen suorituskyvyn kentälle. Tietojärjestelmähankintojen kohdalla se saattaa merkitä, että ohjelmistoversio tai digitaalisen verkon teknologiasukupolvi on ehtinyt jo vaihtua, ennen kuin uusi sovellus saadaan käyttöön.”

Kim Jäämeri hankintamenettelystä: Ohjelmistoversio tai digitaalisen verkon teknologiasukupolvi on saattanut ehtiä vaihtua, ennen kuin uusi sovellus saadaan käyttöön.

Teknologian käyttöönottoa ja myös tapaa budjetoida tulevia hankintoja pitää uudistaa. Jatkossa tarvitaan myös lisää pelivaraa investointiaikatauluissa.

”Jos esimerkiksi 5G-teknologia täyttää edes puoliksi siihen suunnatut odotukset, saattaa olla mahdotonta jäädä pitemmäksi aikaa edellisen teknologiasukupolven varaan. Yhteensopivuuskysymykset ovat verkkopuolella olennaisen tärkeitä ja pakottavat pysymään mukana investoimassa, sillä vanhemmat teknologiasukupolvet kuten 2G, 3G ja 4G lakkaavat yksi toisensa jälkeen toimimasta.”

Sodankäynti digitalisoituu yhä

Digitalisaatio ja yhteensopivuusasiat liittyvät Puolustusvoimissa erottamattomasti toisiinsa. Kun puhutaan verkoista, mietitään aina niiden käyttötarkoitusta.

”Emme siis puhu ainoastaan verkkojen turvallisuudesta – josta Erillisverkot osaltaan hienosti huolehtii – vaan myös teknologioista, joita meidän on pakko verkoissa jo lähitulevaisuudessa käyttää. Meille verkko on perusta, jonka varassa sovelluksemme ja järjestelmämme toimivat, ja siinä eroamme joistain viranomaisista, joilla korostuu viestinnän ensisijaisuus.”

Sodankäynti on jo digitalisoitunut ja digitalisoituu edelleen, vaikka prosessi ei täysin muistuta kehitystä yritysmaailmassa. Syynä on puolustuksen järjestelmien massiivisuus ja kaikilla pitkään käytössä oleva aiempien sukupolvien teknologia.

”Ajoneuvojen, alusten ja lentokoneiden elinkaari on kymmeniä vuosia, eikä niitä voi uusia aina verkkoteknologiasukupolven vaihtuessa. Vaikka asejärjestelmien elektronisten ohjaus- ja muiden järjestelmien uusiminen on tehty mahdollisimman helpoksi, vanhan konstruktion asettamat rajat tulevat jossain vaiheessa lopulta vastaan.”

Turvallisuusviranomaisten yhteistyö erityisen hyvää

Suomessa tehdään viranomaisyhteistyötä tukevia yhteisiä verkkoja. Viranomaiskentän jatkuva yhteydenpito ja yhteisten hyötyjen etsiminen myös hankinnoissa on tärkeä syy suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen. Samalla säästetään verovaroja välttämällä turhat päällekkäisyydet.

Puolustusvoimat ja viranomaisyhteistyö
Puolustusvoimien näkökulmasta yhteistyö sujuu erityisen hyvin turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kesken.

 

”Vaikka yhteiskäyttöisissä ratkaisuissa pitää tehdä kompromisseja, näiden palvelujen tarjoajien – kuten Erillisverkkojen – tulee myös pystyä ottamaan joustavasti huomioon eri toimijoiden vaatimukset tarjoamalla yhteisen ratkaisun kehyksissä käyttäjäkohtaisesti sovitettuja ratkaisuja ja toimintatapoja. Ja me tulemme jatkossakin tarvitsemaan myös täysin omia verkkoja, koska meillä on varmentamiseen, salattavuuteen ja asejärjestelmiin liittyviä erityistarpeita.”

Puolustusvoimien näkökulmasta viranomaisyhteistyö on ollut erityisen hyvää turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kesken.

”Olemme kyenneet sovittamaan kunkin erillisiä tarpeita yhteen. Tärkeää on myös, että olemme pystyneet hyödyntämään toistemme vahvuuksia.”

Yhteisesti sovittuja palveluratkaisuja?

Erillisverkoille ja digitaalisten palvelujen tuottajille Jäämeri esittää toiveen olla mukana digitalisaation aallonharjalla viranomaistoimijoita tukevalla tavalla.

”Emme voi usein itse omistaa nopeasti vanhenevia, mutta jo nyt uudella tavalla hyödyllisiä digiratkaisuja. Voisimmeko hankkia kumppaneiltamme yhä enemmän palveluina esimerkiksi robotiikan tukemia hallinnollisia ratkaisuja viranomaisyhteistyössä?”

Yhteisesti sovitut palveluratkaisut ovat nykyaikainen tapa organisoida viranomaisten monenkeskistä yhteistyötä.

Yhteisesti sovitut palveluratkaisut ovat nykyaikainen tapa organisoida viranomaisten monenkeskistä yhteistyötä ja malli tukea viranomaisten toimintaa. Idea ei ole uusi, mutta se on entistäkin ajankohtaisempi nyt, kun digitalisaatio menee nopeilla nykäyksillä eteenpäin.

”Digitalisaatio on mukana kaikessa Puolustusvoimien kehittämistyössä ja -puheessa. Ei pidä luulla, että siirtyisimme sen myötä yhdellä hyppäyksellä johonkin tieteisfilmien robottisotaan, vaikka siitäkin piirteitä taistelukentille kyllä tulee perinteisten asejärjestelmien vanhenemisen myötä. Sen sijaan hallinnossa ja tiedonkäsittelyssä meidän pitää digitalisoitua selvästi nykyistä nopeammin”, Jäämeri vetää yhteen.

”Elämme turvallisuusympäristössä, jossa tämän alan kärkiteknologioita kehitetään, kokeillaan ja otetaan käyttöön. Pohjoismailla on hyvät edellytykset pysyä tässä vauhdissa mukana, koska yhteiskuntamme ovat teknologisesti kehittyneitä ja täällä on runsaasti näiden toimialojen kansainvälisen tason tutkimus- ja yritysosaamista. Sen työn tuloksista mekin hyödymme, kun jatkamme hyvää yhteistyötä.”