Tekoäly avuksi sähkökatkojen selvittämisessä

Kantaverkkoyhtiö Fingridin Valvomo 2023 -hankkeessa jalostuu raakadatan ja tekoälyn avulla hyötytietoa viranomaisten päätöksentekoon poikkeusoloissa.

Uusien hajautettujen sähköntuotantojärjestelmien, kuten aurinko- ja tuulivoiman, yleistyminen asettaa uusia vaateita sekä kantaverkon kehittämiselle että sähköverkon valvonnalle. Verkon valvonta, hallinta ja verkossa tapahtuvien muutosten ennakointi korostuvat sähköjärjestelmien uudistuessa.

Arto Pahkin, Fingridin valvomopäällikkö

”Meidän on jatkossa saatava nykyistä parempi kokonaiskuva häiriötilanteiden, kuten sähkökatkojen, etenemisestä. Meidän on nähtävä vaikutusalueet ja se, mitä vaikutuksia häiriöillä on yhteiskunnan toimintojen kannalta. Hyvä tilannekuva takaa esimerkiksi myrskytilanteissa, että näemme tilanteen periaatteessa jo tietyllä tavalla ennakkoon, ja kun tilanne sitten on päällä, sen etenemisen eri puolella Suomea”, kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin sanoo.

Sähköverkon valvomon pitää tuottaa yhteiskunnan kriittisille toimijoille tietoa, jota he voivat jalostaa ja hyödyntää omassa toiminnassaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa saadaan näin korjaushenkilökunta ja viranomaisapu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Sähköverkon valvomon pitää tuottaa yhteiskunnan kriittisille toimijoille tietoa jalostettavaksi ja hyödynnettäväksi.

Seuraavan sukupolven valvomoympäristö

Jos esimerkiksi sähkönsaantia joudutaan häiriötilanteen aiheuttamassa poikkeustilanteessa rajoittamaan, Fingrid voi jatkossa selvittää alueellisen sähköyhtiön kanssa, minne rajoitukset voidaan suunnata niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

”Tarvitsemme kantaverkon hallintaan ja tilannekuvan muodostamiseen modernit työkalut. Meillä on paljon dataa, jota meidän pitää jatkossa hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin. Toimintoja automatisoimalla ja tekoälyä hyödyntämällä pystymme kehittämään toimintaamme huomattavasti. Tavoitteena on seuraavan sukupolven valvomoympäristö.”

Fingridissä kehitetään parhaillaan Valvomo 2023 -projektissa tähän haasteeseen vastaavaa valvomojärjestelmää. Sen osana on radicamp-hanke, jossa on mukana laaja joukko Fingridin sidosryhmiä, kuten tietotekniikkayhtiöitä, teleoperaattoreita, verkkoyhtiöitä, yhteiskunnan kriittisiä toimijoita ja keskeisiä viranomaisia. Radicampissa kehitetään ennakkoluulottomasti uusia toimintamalleja ja tuodaan pöytään nykyaikaisia tekniikoita, joilla rakennetaan moderni valvomoratkaisu Fingridin käyttöön.

Radicampissa kehitetään uusia toimintamalleja, joilla rakennetaan moderni valvomoratkaisu Fingridin käyttöön.

”Kehitämme järjestelmää, jolla voimme esimerkiksi laajojen sähkökatkojen aikana analysoida ja hyödyntää karttapohjaista tietoa toimintamme tukena. Tätä toimintamallia ja valvomoratkaisua kehitetään vastaamaan pidemmän ajan vaatimuksia aina vuoteen 2030 saakka”, Pahkin sanoo.

Uudenlaisia analyysivälineitä ja tulevaisuudessa myös tekoälyä tarvitaan siihen, että eri tietolähteistä saatu tieto voidaan nopeasti ja luotettavasti analysoida päätöksenteon tueksi. Näin viranomaiset voivat poikkeuksellisissa oloissa toimia tehokkaasti ja nopeasti turvatessaan kansalaisten hyvinvointia.

Muuttuva toimintaympäristö asettaa uusia vaatimuksia kantaverkolle ja sen valvonnalle.

Krivatin ja valvomoiden yhteistyö huomioon

Yksin automaation ja tekoälyn varaan tulevaisuuden valvomoa ei kuitenkaan rakenneta.

”Mietimme tarkoin, mitä automatisoidaan, mihin hyödynnämme tekoälyä ja mikä on operaattorin rooli uudessa ympäristössä”, Pahkin kuvailee.

Aivan neitseelliseen ympäristöön uusia automaatiotyökaluja ja tekoälyä ei tuoda, sillä Fingridillä on nykyjärjestelmässä käytössä noin 50 ohjelmistoa, joiden yhteistoiminta pitää sovittaa uusien järjestelmien kanssa.

”Nykyisissä järjestelmissämme on tosiaan valtavasti hyvää dataa, joka pitää saada parempaan käyttöön valvomossamme. Automaatio ja tekoäly antavat tähän paljon mahdollisuuksia.”

Radicamp-työpajoissa on huomioitu myös Krivatin kehittäminen niin, että valvomojärjestelmät keskustelevat sen kanssa.

”On tärkeää, että Krivatissakin tuotetaan automaation avulla jatkojalostettua tietoa. Teemme Erillisverkkojen kanssa tiivistä yhteistyötä niin, että meidän kehityshankkeitamme voidaan hyödyntää Krivat 2.0:n kehitystyössä”, Pahkin sanoo.