erve_uutiset_tekoaly_drooni

Tekoälyä ilman näppien polttamista

Tekoäly on turvallisuustoimijoille ennen kaikkea mahdollisuus. Tekoäly tuo tehokkuutta ja tarkempaa tilannekuvaa, mutta uuden teknologian käyttöönotto ei ole pikkujuttu.

Helsingin Sanomien toimittaja Kari Huhta on verrannut tekoälyä tuleen (17.11.2019): ”Kyky tehdä tulta mullisti ihmiskunnan kehityksen. Tulen avulla on saatu aikaan suunnattomasti hyvää, mutta myös valtavasti kärsimystä ja tuhoa. Ratkaisevaa on ollut tulen hallitseminen.”

Tekoälyn hallitsemisen puolesta puhuvat myös Erillisverkkojen yksikönpäällikkö Antti Kauppinen, tuotehallintajohtaja Kristian Nieminen ja asiakkuuspäällikkö Kari Niinimäki . Samalla kun tekoäly arkipäiväistyy kansalaisten elämässä, toiveet ja paineet tekoälyn laajemmasta hyödyntämisestä lisääntyvät myös turvallisuusviranomaisten ja -toimijoiden työssä.

Erillisverkkojen yksikönpäällikkö Antti Kauppinen (vas.), tuotehallintajohtaja Kristian Nieminen ja asiakkuuspäällikkö Kari Niinimäki puhuvat tekoälyn hallitsemisen puolesta.

”Tekoälyyn pohjautuvat innovaatiot ovat usein lähteneet liikkeelle kaupallisista intresseistä, ja niiden käyttöönotto on nopeaa, helppoa ja halpaa. Nämä eivät ole termejä, joita yleensä yhdistetään turvallisuustoimijoihin. Kun puhutaan esimerkiksi turvallisuusviranomaisista, uusien teknologioiden on oltava äärimmäisen luotettavia ja testattuja, ennen kuin niitä voi ottaa osaksi operatiivista toimintaa”, Kauppinen sanoo.

Tekoäly on nimenomaan ihmistä varten. Se sujuvoittaa arkea, ja kriisitilanteissa sen avulla voi jopa pelastaa ihmishenkiä

”Tekoäly ei ole kuitenkaan mikään vieras asia turvallisuusviranomaisille, vaan käytössä on jo monia eri tekoälysovelluksia tehostamassa toimintaa, kuten erilaisia drooniratkaisuja ja tekniikkaa, joka hyödyntää sijaintietoja ja turvakameradataa”, Nieminen jatkaa.

Lue lisää Erillisverkkojen tekoälystrategiasta

Erillisverkkojen asiantuntijat muistuttavat, että turvallisuustoimijoiden kovan vaatimustason lisäksi uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastavat julkisiin hankintoihin liittyvät kilpailutukset, jotka ovat usein monimutkaisia ja aikaa vieviä. Toisinaan uusilta teknologioilta vaaditaan myös yhteensopivuutta kokonaisarkkitehtuuriin.

Tekoälyä tilannekuvaan

Tekoäly tarjoaa turvallisuustoimijoille mahdollisuuksia ja ratkaisuja, joilla eri tilanteita, kuten luonnonkatastrofeja tai suuronnettomuuksia, voidaan hallita paremmin ja yhteistä tilannekuvaa luoda sujuvammin. Turvallisuustoimijat voivat tekoälyn avulla kerätä laajoja tietomassoja sekä yhdistellä erilaista dataa uusiksi, informatiivisiksi kokonaisuuksiksi.

”Tekoäly auttaa tukemaan päätöksentekoa ja tehostamaan toimintaa. Tekoälyn avulla ennakointi helpottuu huomattavasti. Näen, että tekoäly on nimenomaan ihmistä varten. Se sujuvoittaa arkea, ja kriisitilanteissa sen avulla voi jopa pelastaa ihmishenkiä”, Kari Niinimäki painottaa.

Niinimäki nostaa esimerkkinä esille Jyväskylä yliopiston IT-tiedekunnan tekemän tekoäly-demovideon, jossa kuvataan tulevaisuudennäkymä tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden käytöstä ihmishenkeä uhkaavassa tilanteessa. YLE tiivisti videon skenaarion hyvin (18.11.2019):

Metrotunneliin kävelee ihminen salkku kädessään. Joukkotuhoaseita tunnistamaan kehitelty valvontakamera bongaa salkun välittömästi ja antaa hälytyksen eteenpäin. Suurkaupungin kattojen yllä oleva 360-kamera paikallistaa vaaran ja tekee tuulensuunnan perusteella riskianalyysin vaarallisen aineen leviämisestä. Pelastajat suojavarusteineen ovat jo matkalla metrotunneliin pelastamaan kaasuhyökkäyksen uhreja. Ilmaan lähetetty drooni vaarallisen aineen tunnistimineen havaitsee, miten myrkky leviää ilmanvaihtokanavia pitkin kaupunkiin. Vaaratiedote on lähetetty alueella liikkuville ihmisille. Pelastajien analysaattori tunnistaa metrotunneliin jätetyn salkun sisällöksi hermomyrkky sariinin.

Keskinkertainen ei riitä

Työ- ja elinkeinoministeriön tekoälyohjelman loppuraportin mukaan tekoäly mullistaa niin terveydenhuollon, liikenteen, teollisuuden kuin työelämänkin seuraavien vuosien aikana. Kauppinen, Niinimäki ja Nieminen ovat yhtä mieltä siitä, että muutos näkyy koko ajan vahvemmin myös turvallisuustoimijoiden arjessa.

Monille asiakkaillemme on oleellista, että palvelut ovat irrallaan internetistä ja data pysyy Suomessa.

Erillisverkot on luonteva kumppani organisaatioille, joilla turvallisuus ja luotettavuus ovat painavia asioita tekoälyä hyödynnettäessä.

”Monille asiakkaillemme on oleellista, että palvelut ovat irrallaan internetistä ja data pysyy Suomessa. Konesalimme ovat huipputurvallisia ja valvonnassa ympäri vuorokauden. Turvallisuustoimijoilla ei voi olla tilannetta, että esimerkiksi verkkoyhteys olisi pois käytöstä. Kaupalliset teknologiaratkaisut eivät yksinkertaisesti ole useimmiten riittäviä”, Nieminen sanoo.

”Toinen huomioitava asia on, että julkisten toimijoiden hankintaprosesseissa on usein monta toimijaa ja toimialayksikköä, joten on järkevää, että yksi keskitetty taho hoitaa julkisen hankinnan. Tästä hyvänä esimerkkinä on Virve 2.0. Lisäksi Erillisverkot on erityistehtäväyhtiö, ja olemme loppukäyttäjiemme ohjauksessa, eli esimerkiksi hallituksessamme istuu monia asiakasorganisaatioiden edustajia”, Kauppinen muistuttaa.

Palveluita tekoälyllä höystettynä

Erillisverkot kytkeytyy vahvasti valtion tekoälystrategiaan. Strategian aiheet liittyvät keskeisesti Erillisverkkojen asiakasryhmien, kuten poliisin, pelastuksen, sosiaali- ja terveyssektorin tai puolustuksen toimintaan. Erillisverkot mahdollistaa tekoälyn soveltamisen korkeaa turvallisuus- ja varautumistasoa vaativissa organisaatioissa.

”Ei ole realistista, että 5G-aikana esimerkiksi joka ikinen pelastuslaitos lähtisi ostamaan kaupallisilta markkinoilta tekoälypalvelualustoja tai -ratkaisuja itsekseen. Tämä heikentäisi etenkin viranomaisten välistä yhteistyötä, kun käytössä olisi paljon erilaisia ja yhteensopimattomia palveluja, joiden standardisoinnistakaan ei olisi varmuutta”, Kauppinen pohtii.

Monelle Erillisverkkojen asiakkaalle on oleellista, että palvelut pyörivät internetistä erillään olevissa konesaleissa.

Erillisverkkojen rooli on siis tarjota eri turvallisuustoimijoille konesali- ja kapasiteettipalvelujen kautta laskentatehoa sekä alusta ja tekoälyn jalostuksessa tarvittavia komponentteja, joiden päälle toteutetaan erilaisia turvallisuustoimijoita palvelevia sovelluksia. Kun ratkaisut tuodaan Erillisverkkojen ympäristöön, ne saadaan viranomaisten käyttöön kyberturvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Tekoäly kietoutuu myös tulevaisuuden Virve 2.0 -palveluihin. Niinimäki kiteyttää asian: ”loppujen lopuksi kyse on viranomaisille ja muille turvallisuustoimijoille priorisoidusta laajakaistasta, joka on käytettävissä koko ajan olosuhteista riippumatta.”

”Laajakaistaisessa Virve-palvelussa näemme aivan uudentyyppisiä käyttötapauksia, kunhan teknologian suomat mahdollisuudet tulevat tutuiksi. Laajakaistaisuus ja se, että palvelu tuotetaan ohjelmistoilla ja sovelluksilla, mahdollistaa uusien käyttötapausten kehittämisen ketterästi ilman radioverkon kaistarajoituksia. Tehokas laskentakapasiteetti voi tuoda esimerkiksi puheen- tai hahmontunnistuksen ja sijaintidatan tehokkaan hyödyntämisen osaksi Virve-palvelua. Lopulta vain mielikuvitus on rajana”, Nieminen sanoo.

Varautuminen on välttämätöntä

Tekoälyn hallintaan liittyy yhteisten pelisääntöjen määrittely niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yksittäisen teknologian sääntelyä voi olla vaikea toteuttaa, mutta datan käytöstä ja tiedon suojaamisen tärkeydestä vaikuttaa olevan laaja yhteisymmärrys.

Toisaalta vaikka ”hyvät tyypit ja organisaatiot” noudattaisivat yhteisiä pelisääntöjä, löytyy aina tahoja, joita mikään regulaatio ei pidättele. Tekoälyn herruudesta tulee kiivas kisa. Vaikka Huhta peräänkuuluttikin Helsingin Sanomissa yhteisiä sääntöjä tekoälyn käytölle, hän myös totesi: ”uhat ovat todellisia, mutta lopputulosta ei ole ennalta määrätty sen enempää tekoälyssä kuin tulen käytössä”.

Varautuminen nousee arvoonsa – ja siitähän Erillisverkot tunnetaan.

Lue lisää: Ilona Lundström: Tekoäly on ihmistä varten