Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Virve // 19.5.2015

Virve turvaa Länsimetrossa

Länsimetron ensimmäisen vaihe on loppusuoralla, ja jo ensi vuonna oranssi juna kiidättää matkustajia Ruoholahden ja Matinkylän välillä. Maan alla luikerteleva metro vaatii viranomaisilta erityistä osaamista, jotta sekä metron rakentajien että matkustajien turvallisuus säilyy.

Turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota jo Länsimetron rakennusvaiheessa. Muun muassa pelastuslaitokset harjoittelevat tunnelityömailla säännöllisesti yhdessä metron rakentajien ja muiden toimijoiden kanssa.

Viranomaisradioverkko virven käyttäminen harjoituksissa on normaalia toimintaa. Jo virve-peiton rakentamisen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin.

”Työmaa-aikainen virve-peitto on rakennettu pystykuilujen kohdalle, ja se toimii siitä kohdasta jonkin matkaa tunneleissa molempiin suuntiin. Nyt toteutetaan lisäksi työmaa-aikaisia sisäpeittoja asema-alueille”, kehitysjohtaja Yrjö Pylvänäinen Erillisverkkojen Virve-liiketoiminnasta kertoo.

Liikennöivän metron virve-kuuluvuus hoidetaan tukiasemaratkaisuilla. Virven avulla esimerkiksi pelastuslaitos voi toimia pelastustehtävissä tehokkaasti.

Virve-peittoa maan alle

Virven rakentaminen metrotunneliin ei ole ihan helppo nakki.

”Maan alle rakennetaan radiopeitto vuotavalla kaapelilla, antenneilla tai näiden yhdistelmillä. Virve-signaali verkkoon otetaan toistinratkaisussa maanpäällisestä virve-verkosta antennilla ja vahvistetaan toistimella maanalaiseen verkkoon – ja myös toisinpäin, eli maanalaisesta verkosta takaisin maanpäälliseen verkkoon”, Pylvänäinen kuvailee.

virve testausta

Olosuhteet haastavat kommunikoinnin Länsimetron tunneliverkostossa.

Tukiasemamallissa signaali tuodaan suoraan virve-keskuksesta kaapelilla maanalaiseen tukiasemaan, joka syöttää sitä maanalaiseen verkkoon. ”Näin saadaan huomattavasti enemmän tehoa ja siten kattavuutta maanalaiseen verkkoon”, Pylvänäinen huomauttaa.

Metrotunnelissa olosuhdevaatimukset ovat korkeammat kuin kiinteistöjen sisäverkoissa. Lämpötila- ja kosteusolosuhteet täytyy huomioida erityisesti elektroniikkaa sisältävien aktiivilaitteiden osalta. Lisäksi työmaa-aikaisissa verkoissa ongelmana ovat työkoneiden aiheuttamat mekaaniset vahingot, vesi sekä sähkönsaannin epävarmuus.

Yhdessä urakoitsijoiden kanssa

Urakoitsijat rakentavat tunneleihin virve-peiton sekä asentavat tarvittavat laitteet. Virve-liiketoiminnan roolina on tarkastaa ja mitata rakennettujen verkkojen toiminnallisuus.

”Toistinratkaisuissa Virve-liiketoiminta rekisteröi maanpäälliseen verkkoon tarvittavan taajuuden Viestintävirastoon, tarkastaa kokonaisuuden ja antaa luvan verkon käyttöönottoon.”

Metrotunnelin olosuhteet – lämpötila, kosteus ja sijainti maan alla – haastavat laitteet ja tekniikan.

Pylvänäinen korostaa yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa.

”Työmaa-aikaisten rakenteiden osalta päädyttiin siihen, että urakoitsija käy läpi virve-sisäpeiton rakenteet ja toiminnallisuuden parin viikon välein. Työmaaolosuhteissa muun muassa työkoneet ovat ruhjoneet antenneja ja sähkönsyötössä työmaakeskuksista on palanut sulakkeita. Pääurakoitsija on ollut aktiivinen näiden ongelmien ratkomisessa.”

Urakoitsijan osaaminen korostuu. Länsimetrossa työmaa-aikaiset toistimet, jotka eivät itsessään ole säänkestäviä, on muun muassa koteloitu ja lämmitetty kosteuden muodostumisen estämiseksi.

Savua tunnelissa

Pelastuslaitos harjoittelee metrotunneleissa ja -työmailla säännöllisesti. Huhtikuussa vedettiin harjoitus Urheilupuiston ja Niittykummun asemien välisellä ratalinjaosuudella.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Petri Maunula kuvailee harjoitusta onnistuneeksi. Konkreettinen hyöty löytyy ohjeistuksien, toimintatapojen sekä kaluston toimivuuden testauksesta.

”Parannettavaakin toki on muun muassa metrokohteiden paikallistuntemuksessa. Tämäntyyppisillä harjoitteilla mahdollistamme osallistujille tutustumisen alueeseen ja tunnelistoon.” Harjoituksessa metrotyömaan tunnelissa syntyi tulipalo ja tunnelit täyttyivät savusta. Pelastuslaitos pelasti loukkuun jääneen henkilön Tontunmäessä olevan metron pystykuilun kautta.

Maunulan mukaan maanalaisissa kohteissa, missä etenemät ovat suuret, viestiliikenne on merkittävässä roolissa. ”Viestiliikenneyhteyksien rakentaminen, jos ne eivät ole muuten valmiina, vaatii osaamista, tietämystä ja kädentaitoja.  Virve-suorakanavatoimintoa olisi pystytty käyttämään tehokkaammin.”

palomiehia

Maanalaiset tilat muuttavat pelastuslaitoksen toimintaympäristöä merkittävästi.

”Muutos on kokonaisuus, tunnelien lisäksi myös muut hankkeet on huomioitava: korkeat rakennukset asemien läheisyydessä, asuntokannan tiivistyminen ja kaupan keskukset.  Näissä yhteisenä nimittäjänä meidän näkökulmastamme on laajojen kokonaisuuksien hallinta onnettomuustilanteissa sekä metron suuret ihmismäärät ruuhka-aikana. Muutos on suurta, ja yksittäisiä uusia asioita on paljon.”

Länsimetro

lansimetro_matala

Ensimmäisen vaiheen rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään saadaan päätökseen vuoden 2015 lopulla, liikennöinti alkaa syksyllä 2016. Toinen vaihe Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan 2020.

  • Pituus 14 + 7 kilometriä
  • 8 + 5 uutta asemaa
  • 15 + 8 poistumistiekuilua
  • 170 000 matkustajaa päivittäin
  • 3 050 liityntäpysäköintipaikkaa
  • 4 100 pysäköintipaikkaa pyörille
  • Ruoholahti–Matinkylä-osuuden kustannus noin miljardi euroa. Matinkylä–Kivenlahti kustannusarvio 801 miljoonaa.

Uusimmat Artikkelit

Kiinnostuitko palvelusta?
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
Asiakaspalvelu // 0800 182 555