alkuun

Tiimi, tieto ja teknologia – Timo Ritakallion ja Timo Lehtimäen 3 ajatusta johtamisesta ja turvallisuudesta

Mitä kiihtyvä digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tarkoittavat asiakaskokemuksen, johtamisen ja turvallisuuden kannalta? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki jakavat näkemyksiään.
data digitalisaatio Johtaminen

Digitalisaatio vaatii uusia työnteon tapoja niin tiimeiltä kuin johtajiltakin. Miten jähmeä ja hierarkinen organisaatiorakenne muutetaan ketteräksi ja itseohjautuvaksi? Sen tietää hyvin Suomen suurimman finanssitalon OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio, joka on aloittanut organisaatiossaan pitkäjänteisen kulttuurimuutoksen.

Maaliskuussa 2018 OP Ryhmän johtoon siirtynyt Ritakallio sanoo, että muutosmatka on ollut haastava mutta tarpeellinen ja jo saadun kokemuksen perusteella onnistunut.

”Kun tulin taloon, keskustoiminnoissamme oli korkeimmillaan seitsemän organisaatiotasoa. Esimiestasojen vähentäminen on muuttanut todella paljon johtamista ja päätöksentekoa.”

Suomen Erillisverkot -konsernin toimitusjohtaja Timo Lehtimäki on puolestaan seurannut kiihtyvää digitalisaatiota kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta jo kahdeksan vuotta Erillisverkoissa.

”Muutos on ollut läsnä jokaisena vuotena, ja nyt tuntuu kuin digitalisaatio olisi toden teolla muuttamassa myös turvallisuustoimijoiden arkea. Tietokone ei toimikaan enää sähköisenä kirjoituskoneena, vaan prosessorista aletaan ottaa tehoja irti. Erillisverkkojen on oltava muutoksessa turvallisuustoimijoiden yhteistyön mahdollistaja – kehitystä ja ketteryyttä vaaditaan myös meiltä. Tämä vuoksi olemme käynnistäneet myös Muutosohjelmamme 2020-2023.”

Johtamisen ja turvallisuuden konkarit kertovat näkemyksensä datasta, teknologiasta ja työyhteisöstä.

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio.
”Finanssiliiketoiminnan johtaminen on tänä päivänä myös teknologian johtamista”, Timo Ritakallio kertoo.

1. Datalla johtaminen parantaa asiakaskokemusta

Ritakallio:

”Pankki- ja vakuutuspalvelut siirtyvät yhä vauhdikkaammin mobiiliin, ja korona-aika on osaltaan nopeuttanut siirtymää. OP Ryhmän strategia nojaa vahvasti tiedon hyödyntämiselle. Kilpailun kiristyessä menestyvät ne organisaatiot, joilla on kyky ennakoida ja reagoida ja jotka onnistuvat luomaan parhaan asiakaskokemuksen.

Heinäkuussa OP-mobiiliin kirjauduttiin 35 miljoonaa kertaa. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 25 ja vuosi sitä ennen 17 miljoonaa. Huomattava muutos on tapahtunut 60–85-vuotiaiden keskuudessa: he ovat kasvattaneet suhteellisesti eniten mobiilin käyttöään.”

Lehtimäki:

”Mobiiliuden merkitys kasvaa myös turvallisuustoimijoilla. Työtä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta, ja käytössä on oltava nykyaikaiset ja tehokkaat työkalut. Uusi Virve 2.0 tulee toteuttamaan digiloikkaa, jonka seurauksena turvallisuustoimijoiden on mahdollista hyödyntää viimeisimmän kehityksen tuotteita, kuten lisättyä todellisuutta ja tekoälyä. Lopulta kuitenkin on kysymys tuottavuuden nostamisesta ja ihmisten ajan käyttämisestä oikeisiin asioihin – tehköön bitti töitä siellä missä se on ylivoimaisen nopea, virheetön ja väsymätön.”

Timo Lehtimäki.
”Johtamisen haasteena on saada rakennettua asiantuntijoille onnistumisia mahdollistava työ – voidaan ehkä puhua jopa työ 2.0:sta”, Timo Lehtimäki sanoo.

2. Teknologiakin vaatii johtamista

Ritakallio:

”Finanssiliiketoiminnan johtaminen on tänä päivänä myös teknologian johtamista. Teknologia muuttaa tapaamme tehdä töitä, mutta teknologia vaikuttaa myös asiakkaidemme käyttäytymiseen ja siihen, mitä palveluita on mahdollista kehittää ja mitä uutta kilpailua voi tulla.

Finanssibisnes on nykyisin suurelta osin ICT-bisnestä. OP Ryhmällä oli vuonna 2018 erilaisia palvelimia peräti 4 000. Olemme saaneet ICT-infrastruktuuriin kustannustehokkuutta esimerkiksi sillä, että viime aikoina on löydetty 600 palvelinta, jotka on voitu suorilta käsin poistaa käytöstä.”

Lehtimäki:

”Turvallisuustoimijoiden työ tapahtuu keskellä jatkuvaa normaaliolojen häiriötilannetta. Usein työtä tehdään vieläpä yhteistyössä useiden eri toimijoiden kesken. Tässä työssä yhteiset pelisäännöt ja johtaminen korostuvat.

Myös teknologian ja palvelujen tarjoajan on oltava hereillä. Erillisverkkojen on myös tunnistettava muutoksen synnyttämät laajat tarpeet ja kyettävä vastaamaan niihin nopeasti ja ketterästi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yksin emme pärjää, ja kumppaneita on löydettävä parhaiden palveluiden toteuttamiseksi.”

3.Valmentava johtajuus on nykypäivää

Ritakallio:

”OP Ryhmässä tehdään työtä itseohjautuvissa tiimeissä. Johtamisen tarve ei ole suinkaan vähentynyt, vaan johtamiselta vaaditaan uudenlaisia asioita.

Käskyttämisen aika on ohi, ja johtajalta vaaditaan valmentavaa otetta.

Käskyttämisen aika on ohi, ja johtajalta vaaditaan valmentavaa otetta. Konkreettisten johtamisen periaatteiden avulla esimiestehtävissä toimivien on helpompi ymmärtää, mitä heiltä odotetaan ja henkilöstö puolestaan näkee, millaista toimintakulttuuria tavoittelemme.

Uuden organisaatiomallin suurin hyöty on sen ketteryys: perinteiset, moniportaiset organisaatiot ovat hitaita reagoimaan vaikkapa digitalisaation tuomiin muutoksiin. Tiimit rakentuvat vanhanmallisten osastojen sijaan jonkin tehtävän tai hankkeen, kuten uuden palvelun kehittämisen, mukaan.”

Lehtimäki:

”Erillisverkkojen moottori on osaavat asiantuntijat. Johtaminen on ehkä joskus perustunut ylimmän johdon tietoon ja taitoon – näin ei ole voinut toimia enää vuosikausiin. Nykyisin johtamiselta vaaditaan kykyä nähdä tulevaisuuden tarpeita ja painopisteitä ja näiden visioiden perusteella kykyä löytää oikeat osaajat oikeisiin tehtäviin.

Jos johtajana itse osaat kaiken, niin mihin tarvitset asiantuntijoita? Osaavat tiimit ruokkivat itseään ja pääsevät huikeisiin tuloksiin. Osaajat hakevat myös työltä haasteita ja merkityksellisyyttä. Olemme positiivisesti huomanneet kuinka osaava ja motivoitunut henkilöstö saa ihmeitä aikaan. Johtamisen haasteena on saada rakennettua asiantuntijoille onnistumisia mahdollistava työ – voidaan ehkä puhua jopa työ 2.0:sta.”

Lue lisää:

Timo Lehtimäki: Työyhteisö, tietoturva ja tuotekehitys – 3 oppia koronasta