Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Tilannekuva // 7.2.2018

Tulevaisuudessa kauko-ohjattavat dronet ovat osa pelastustoimintaa

Hälytys! Keskisuuri rakennuspalo kuuden kilometrin päässä! Kun pelastajat vetävät varusteita päälleen ja suuntaavat kohti pelastusajoneuvoja, matkaan on jo lähtenyt tehtävän ensimmäinen yksikkö – drone-lennokki.

Kauko-ohjattava ilma-alus, lennokki, drone. Rakkaalla lapsella... Droneja on kokeiltu Suomessa muun muassa pelastustoiminnan apuna.

Viime vuosina kauko-ohjattavat ilma-alukset, tuttavallisemmin dronet, ovat kasvattaneet kiinnostustaan yritysmaailmassa ja turvallisuustoiminnassa. Myös Euroopan unioni on kiinnostunut dronejen käytöstä tulevaisuudessa.

Suomessa droneja on kokeiltu pelastustoiminnan apuna esimerkiksi Kymenlaakson pelastuslaitoksella sekä Kajaanissa, Mikkelissä, Merikarvialla ja Ylivieskassa. Yllä kuvatun kaltaista dronen avittamaa rakennuspalotehtävää on päästy puolestaan harjoittelemaan Kuopion pelastusopistolla. Lennokeista on apua hyvin erilaisissa pelastustehtävissä.

Dronen avittamaa rakennuspalotehtävää on päästy harjoittelemaan Kuopion pelastusopistolla.

”Jo nykyään käytössä olevilla kaupallisilla lennokeilla on onnistuneesti nopeutettu muun muassa maastopalojen paikantamista sekä kadonneiden henkilöiden ranta- ja vesistöetsintää. Dronet auttavat myös tilannekuvan muodostamisessa, niin maastopaloissa kuin rakennuspaloissa sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Esimerkiksi räjähdysvaaralliselle alueelle voidaan lennättää drone ja saada näin arvokasta tilannekuvaa riskeeraamatta ihmishenkiä”, kertoo osastopäällikkö Harri Virtanen Erillisverkoista.

Dronet auttavat tilannekuvan muodostamisessa, niin maastopaloissa kuin rakennuspaloissa sekä vaarallisten aineiden onnettomuuksissa.

Nopeampi tilannekuva, vähemmän riskejä pelastajille

Rakennuspalossa drone saavuttaa kohteen ensimmäisenä ja antaa pelastajille ajantasaista kuvaa palokohteesta ja sen ympäristöstä. Videokuvan avulla nähdään muun muassa, onko paikalla esteitä, jotka vaikeuttavat pelastajien toimintaa sekä kuinka paljon alueella on ihmisiä, jotka mahdollisesti tarvitsevat lääkintähenkilöstön apua. Saadun kuvamateriaalin avulla edessä olevaan tehtävään voidaan valmistautua jo matkalla.

Drone voi toimia johtamisen ja päätöksenteon tukena. Lämpökameralla varustettu drone on suuri apu palohälytyksissä.

Droneissa on myös lämpökamerat, joiden avulla pystytään määrittämään etukäteen, missä kerrostalon asunnossa palo on, ennen kuin se näkyy ulospäin. Tämä nopeuttaa pelastajien työtä kohteessa, kun palo on jo paikannettu. Ilman dronen antamaa informaatiota paikannus jouduttaisiin tekemään vasta kohteessa.

Virtanen huomauttaa, että lämpökameralla varustettu drone toimii johtamisen ja päätöksenteon tukena, kun esimerkiksi etsitään kerrostalossa hälyttävää palovaroitinta. Kuitenkin lennokkien tuottamaa lisäarvoa on hänen mukaansa vielä vaikeaa arvioida kokonaisuudessaan. Mahdollisuuksia on kuitenkin monia.

”Koneälyn ja sensoritekniikan lisääntyessä voidaan ottaa käyttöön itsenäisesti toimivia lennokkeja. Autonomisesti ohjautuvia drone-parvia puolestaan voidaan hyödyntää tiedustelussa sekä tiedon keräämisessä. Merkittävimpiä lisäarvoja ovat tilannekuvan muodostamisen nopeutuminen, pelastajiin kohdentuvan riskien väheneminen ja nopeampi avun antaminen, kun voidaan ennakoida ja kohdentaa resursseja tehokkaammin”, Virtanen kertoo.

Autonomisesti ohjautuvia drone-parvia voi hyödyntää tiedon keräämisessä.

Dronejen tulevaisuus kiinnostaa Euroopan unionia

Kevään 2018 aikana Euroopan parlamentti ja komissio hyväksyvät uuden dronejen käyttöä koskevan asetuksen. Asetus säätelee dronejen siviilikäyttöä. Tämä antaa enemmän tilaa dronejen kaupalliselle käytölle, mutta sillä toivotaan myös olevan positiivinen vaikutus lennokkeihin liittyvien innovaatioiden määrään.

Harri Virtanen

Virtanen näkee myös uuden asetuksen tuomat rajoitteet tärkeänä dronejen käytön kasvaessa.

”Kauko-ohjattavien ja autonomisesti toimivien ilma-alusten käytön tulee olla hallittua, ja keskeisenä tavoitteena on oltava vahinkojen minimointi ilma-alustoiminnassa.”

”Dronejen käytön lisääntyminen luonnollisesti kasvattaa riskiä vahingoille. Näin ollen on tärkeää, että toimintamallit ovat mahdollisimman hyvin käyttäjien tiedossa. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää laitteiden turvajärjestelyihin, siihen miten laitteet käyttäytyvät vikatilanteissa ja miten riskejä minimoidaan.”

Miljoonia droneja Euroopan ilmatilaan

Euroopan komission asettama Sesar-työryhmä julkaisi toukokuussa 2017 suunnitelmansa siitä, millainen Euroopan yhteisestä drone-ilmatilasta pitäisi tulla. Työryhmän raportissa arvioidaan, että vuoteen 2035 mennessä drone-palveluiden kysyntä olisi kasvanut kymmeneen miljardiin euroon. Suurin osa summasta koostuisi lennokkeihin lisäarvoa tuottavien palveluiden, kuten ohjelmistojen, kehityksestä.

Sesar myös arvioi julkaisussa, että vuoteen 2050 mennessä Euroopan ilmatilassa lentää seitsemän miljoonaa yksityishenkilöiden omistamaa sekä 400 000 kaupallisten toimijoiden ja valtioiden käytössä olevaa dronea.

Työryhmän mukaan kaupalliset toimijat tuovat lennokit erityisesti maatalouden, logistiikan ja turvallisuusalan avuksi.

Käyttö kasvaa turvallisuusalalla – rajana vain mielikuvitus

Myös Virtanen uskoo lennokkien käytön kasvavan turvallisuusalalla entisestään.

”Maasta ohjattavien ja autonomisten lennokkien käyttö leviää ilman muuta myös hälytysviranomaisten sekä muiden turvallisuustoimijoiden käyttöön. Käyttömahdollisuuksissa vain mielikuvitus on rajana, mutta arvioisin, että käyttö tulee olemaan tiedustelutoiminnassa ja ennakkotietojen keräämisessä.”

Lennokkien käyttö leviää ilman muuta myös hälytysviranomaisten sekä muiden turvallisuustoimijoiden käyttöön.

Virtanen näkee myös, että tulevaisuudessa Erillisverkkojen palveluille on uudenlaista tarvetta dronejen tullessa osaksi pelastustoimintaa.

”Esimerkiksi luotettavien tietoliikenneyhteyksien tuottaminen kauko-ohjatun ilma-aluksen, maayksiköiden ja tilannekeskuksen väliseen toimintaan olisi Erillisverkoille luonnollinen rooli. Lisäksi ilma-alusten valvontaan liittyvässä toiminnassa voitaisiin hyödyntää Erillisverkkojen tilannekuvapalveluja turvatuilla tietoliikenneyhteyksillä.”

Kiinnostuitko palvelusta?
asiakaspalvelu@erillisverkot.fi
Asiakaspalvelu // 0800 182 555