Turvallisuuden ammattilaiset – inhimillisiä supersankareita?

Pelastajat, poliisit ja monet muut turvallisuustoimijat kohtaavat työssään riskejä, joita toisissa ammateissa ei tule koskaan vastaan. Tunne turvallisuudesta työssä on tärkeää.

Turvallisuus on tila tai tilanne, johon ei kohdistu fyysistä uhkaa. Turvallisuus on myös ennen kaikkea tunne, jonka jokainen kokee eri tavalla: samassa tilanteessa joku voi ahdistua, toinen ei reagoi mitenkään. Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Kaisu Behmin mukaan juuri yksilöllisyyden, mutta myös inhimillisyyden ymmärtäminen on tärkeää.

erillisverkot kaisu behm
”Monissa turvallisuusorganisaatioissa on onneksi hyvät defusing-käytännöt, joissa esimerkiksi vaikeiden työkeikkojen jälkeen tilanteet puretaan puhumalla”, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Kaisu Behm.

”Hetki sitten Helsingin Sanomissa oli erinomainen artikkeli hätäkeskuspäivystäjän arjesta (maksullinen). Siinä kävi hyvin ilmi, että vaikka hätäkeskuspäivystäjät ovat raudanlujia ammattilaisia, jotka pysyvät rauhallisina ja analyyttisina tilanteessa kuin tilanteessa, hekin ovat inhimillisiä ihmisiä.”

Artikkelissa päivystäjä kertoo hätkäyttäneestä hätäpuhelusta. Kyseessä oli tapaus, jossa äiti oli löytänyt kuolleen poikansa.

”Äiti rupesi laulamaan jotain virttä. Siinä vaiheessa minä mykistin linjan, kyyneleet tulivat silmiini ja sanoin työkaverille, että ’hoida tämä puhelu loppuun – minä en pysty’. Apu oli kyllä jo hälytetty sinne, mutta halusin pitää linjan auki siihen asti, että apu varmasti pääsee asuntoon”, päivystäjä kuvailee Helsingin Sanomissa.

Behm korostaa, että kukaan ei saa jäädä yksin, eikä kaikkea tarvitse kestää yksin.

Turvallisuus on jatkuvuutta

Turvallisuuden ammattilaiset, kuten hätäkeskuspäivystäjät, ovat työnsä vuoksi tekemisissä turvattomuuden kanssa ja kohtaavat tilanteita, joissa turvallisuus on uhattuna. Jatkuvuus ja mahdollisuus ennakoida eri tilanteita muodostavat hyvän pohjan kestävälle työelämälle.

”Vaikka turvallisuustoimijoiden tehtävät ovat usein tarkkaan määriteltyjä, on hyvä, että työssä on tunne, että asioihin voi vaikuttaa. Tämä ei tarkoita sooloilua esimerkiksi pelastustehtävässä, vaan ylipäätään sitä, että työpaikalla kuunnellaan työntekijää ja toisaalta kerrotaan mahdollisimman avoimesti muutoksista ja muista työn tekemiseen vaikuttavista asioista,” Behm muistuttaa.

Behm korostaa, että erityisesti vaikeammista tilanteissa ja työtehtävistä on voitava puhua työpaikalla.

”Jokaisen on pystyttävä yksilöllisesti kertomaan kokemuksistaan, jottei koetut tapahtumat ala kertyä taakaksi. Monissa turvallisuusorganisaatioissa on onneksi hyvät defusing-käytännöt, joissa esimerkiksi vaikeiden työkeikkojen jälkeen tilanteet puretaan puhumalla.”

Ammattitaito tuo turvallisuutta

Turvallisuustoimijoiden ammattitaito syntyy niin koulutuksen kuin kokemuksenkin kautta. Esimerkiksi poliisikoulutuksessa otetaan huomioon myös mielenhallinta. Suoritus- ja paineensietokykyä mieltä kuohuttavissa ja turvattomissa tilanteissa on mahdollista treenata. Harjoittelun avulla voidaan vaikuttaa myös fysiologisiin reaktioihin, kuten sydämen sykkeeseen.

erillisverkot poliisi turvallisuuden tunne
Kun tiimissä vallitsee luottamus, tehokkuus ja luovuus lisääntyvät.

”Ammattirooli suojaa turvattomissa tilanteissa. Joissain ammateissa, esimerkiksi juuri poliisin tai sotilaan tehtävissä, uniformut tekevät roolin myös ulkopuolisille näkyväksi. Pelkkä ammattitaito ja -rooli eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan työkavereiden ja esimiehen tukea ja apua. Luottamus kollegoiden osaamiseen sekä työnjakoon, ja siihen, että apu on tarvittaessa lähellä, lisää turvallisuuden tunnetta,” Behm sanoo.

Turvallisuuden tunne, samoin kuin luottamus, rakentuu pikkuhiljaa. Työyhteisön sisäisen luottamuksen synnyttää vain avoimuus, yhdessä tekeminen ja se, että kollegat opitaan tuntemaan.

”Luottamuksen rakentamiseen menee vuosia – rikkomiseen muutama minuutti,” Behm kuvaa.

Huipputiimeissä näytetään tunteet

Google julkaisi muutamia vuosia sitten laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin, miksi työpaikoilla toiset tiimit menestyvät paremmin kuin toiset. Huipputiimiin tarvitaan toki monenlaista osaamista, mutta loppujen lopuksi menestyksen ytimessä on luottamus ja psykologinen turvallisuus.

”Psykologinen turvallisuuden tunne on aivan perustavanlaatuinen tekijä ja tiimejä erotteleva asia. Kun tiimissä luotetaan, että asiat hoituvat ja jokaisella on roolit tiedossa, tehokkuus ja luovuus lisääntyvät. Työn merkityksellisyys on myös tärkeää, mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että jokainen uskaltaa kommentoida, kysyä ja kyseenalaistaa ilman, että tarvitsee pelätä nolatuksi tulemista tai sanktioita,” Behm kiteyttää.

Huipputiimi syntyy, kun jokainen voi olla oma itsensä eikä tunteita tarvitse peitellä.

”Turvallisuustehtävissä on toki omat erityispiirteensä. Turvallisuustoimijoilla mokaaminen ei ole vaihtoehto, vaikka se on toisaalta inhimillistä. Turvallisuusriskit pyritäänkin minimoimaan varautumisella ja erilaisella harjoittelulla. Usein myös komentosuhteet ja -ketjut, resurssit ja päivystys on tarkkaan määritelty.”

Turvallisuuden tunne syntyy turvallisuustoimijoiden työssä siis muun muassa ammattitaidosta, yhdessä tekemisestä ja avoimuudesta. Jokainen pelastaja, rajavartija, tullivirkailija ja ensihoitaja on kuitenkin yksilö – inhimillinen arjen sankari.