Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Vieraskynä // 13.11.2017

Sähköverkon uudistaminen parantaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä

Sähköverkko on osa suomalaisen yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Yhdessä teiden, ratojen, lentokenttien ja vesijohtojen kanssa sähköverkko on osa verisuonistoa, joka pitää päivittäisen arjen pyörimässä.

Suuri osa sähköverkoista kulkee metsässä. Toimintavarmuuden parantamiseksi ilmalinjoja korvataan maakaapeloinnilla.

Kun kaikki toimii – kuten Suomessa on totuttu – ei arjen välttämättömyyksiin juuri kiinnitetä huomiota. Häiriötilanteessa taas moni asia pysähtyy ja huomaamme, kuinka tärkeää on, että perusinfrastruktuuriimme voi luottaa. Toimiva sähköverkko ja siihen liittyvät varajärjestelmät ovat keskeinen osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Ilmastonmuutos on globaalisti tunnistettu yhdeksi suurimmista turvallisuusuhista. Ilmaston muuttumisen myötä myös sähköverkko on joutunut aiempaa rajumpien voimien paineeseen. Myrskytuulet kaatavat linjojen päälle puita. Lauhempien talvien myötä nuoskalumi painaa puut ja sähkölangat kumoon. Kotitaloudet jäävät ilman sähköä, ja kun linja on poikki monesta kohtaa, häiriöiden korjaaminen kestää pitkään.

Vuoden 2011 tapaninpäivän myrskyn aikana 330 000 Carunan asiakasta koki vähintään kolmen minuutin keskeytyksen. Nyt vastaava myrsky aiheuttaisi keskeytyksen noin 150 000 asiakkaalle ja vuonna 2028 enää vajaalle 5 000:lle.

Uusi sähkömarkkinalaki määrää sähkönsiirtoyhtiöitä parantamaan toimitusvarmuuttaan niin, että sään aiheuttama sähkökatko ei kestä luvattoman pitkään. Määräaikaa verkon kuntoon laittamiseen on annettu vuoteen 2028 asti.

Caruna on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö, joten se investoi eniten, vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on sähköverkkoa noin 80 000 kilometriä eli kaksi kertaa maapallon ympäri. Puolet verkosta kulkee metsän keskellä. Aiemmin sähköverkon uudistamisen tahti oli paljon maltillisempi. Esimerkiksi Carunan investoinnit ovat 3–4 kertaa korkeammat kuin vielä muutama vuosi sitten.

Tomi Yli-Kyyny

Sähköverkkoa laittaa koetukselle myös kuluttajien ja yritysten uudenlainen arki. Joku tuottaa energiaa itselleen ja muille aurinkopaneeleilla, toinen lataa kotona ja kauppakeskuksessa sähköautoaan. Vielä emme edes tiedä, mihin kaikkeen sähköverkkoamme tarvitsemme esimerkiksi 2030-luvulla. Sen tiedämme, että silloin käytetään pitkälti nykyistä ja lähitulevaisuudessa rakennettavaa verkkoa. Siksi nyt on rakennettava verkko, joka kattaa monenlaiset tarpeet.

Digitalisoituminen avaa lukuisia mahdollisuuksia, mutta samalla sähköverkko on altis uudenlaisille uhille, kuten kyberhyökkäyksille. Esimerkiksi Ukrainassa sähkönjakelu katkaistiin sadoiltatuhansilta ihmisiltä haittaohjelmalla tehdyllä hyökkäyksellä.

Suomessa tietoturvaan panostetaan voimakkaasti, mutta kamppailu digitaalisia uhkia vastaan on jatkuvaa työtä. Siinä ei saa pysähtyä hetkeksikään. Samalla kun kaivamme sähköjohtoja maan sisään, on syytä siis investoida myös digitaalisiin järjestelmiin.

Yhteiskunta, joka ei pidä huolta perusinfrastruktuuristaan, on altis hyökkäyksille ja haavoittuvainen häiriötilanteille. Suomi ansaitsee toimivan ja turvallisen arjen myös seuraavalle sadalle itsenäiselle vuodelleen.

Kirjoittaja Tomi Yli-Kyyny on sähkönsiirtoyritys Carunan toimitusjohtaja.

Uusimmat Artikkelit