Lomasesonki työllistää viranomaisia Lapissa. Pelastushelikopteri Aslak Sodankylässä lumivyöryn uhrien etsintäharjoituksessa.

Viranomaiset valmiina hiihtolomalaisten ryntäykseen

Lapin taika tekee pikkukylistä vauhdikkaita lomakeitaita. Samalla tapaturmien ja hälytysten määrä monikertaistuu, mikä tiivistää entisestään viranomaisten yhteistyötä.

Lapin pelastuslaitokselle tulevien hälytysten määrä kasvaa merkittävästi kevättalven lomaviikkoina. Pohjois-Suomen sesonki työllistää pelastuslaitosta ja sairaankuljetusta, mutta poliisin työssä se näkyy lähinnä tieliikenteessä.

”Hälytyksiä tulee matkailijoiden kaatumisista, ladulle eksymisistä ja uupumisista sekä erilaisista muista loukkaantumisista ja vammoista. Joku on esimerkiksi pilkkonut erämaassa taukopaikalla polttopuita ja osunut siinä jalkaansa”, Lapin pelastuslaitoksen toimialuepäällikkö Pekka Väliheikki kuvaa.

”Tapaturmia sattuu paljon myös ajettaessa moottorikelkoilla ja leveärenkaisilla maastopyörillä, joilla liikutaan metsissä ja tunturien rinteillä nykyään myös talvisin.”

Virve tärkeä työkalu viranomaisille

Eri viranomaisten välisen yhteistyön mahdollistava Virve on tärkeä työkalu pitkien etäisyyksien Lapissa. Väliheikin mukaan Virve tukee pelastuslaitoksen omaa operatiivista toimintaa sekä yhteydenpitoa poliisiin, sairaanhoitoon ja Rajavartiolaitokseen. Viranomaiset tekevät sen avulla myös tiivistä yhteistyötä naapurimaiden viranomaisten kanssa.

”Viranomaisverkon yhteiset puheryhmät ovat tärkeitä ja käytössä. Virve kuuluu tiestöllä kaikkialla, ja erämaassakin sen kuuluvuus on hyvä. Esimerkiksi Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa sen peitto yltää käytännössä kaikkialle, vaikka toki sielläkin on kuruja ja rotkoja, joista viestintä onnistuu enää vain savumerkein.”

Pikkukunnat muuttuvat kaupungeiksi

Lapin hiihtokeskuskunnat muuttuvat helmi–huhtikuussa pieniksi kaupungeiksi. Esimerkiksi Kittilässä, Muoniossa ja Kolarissa asuu ympärivuotisesti yhteensä yli 12 000 henkeä, mutta parhaan matkailusesongin aikana alueen väkimääräksi arvioidaan parhaimmillaan 60 000 henkeä.

Matkailijamäärien kasvun myötä suuronnettomuuksien riski on kasvanut yhä suuremmaksi.

”Matkailijamäärien kasvun myötä suuronnettomuuksien riski on kasvanut yhä suuremmaksi. Erityisesti tieliikenteessä on ollut useita läheltä piti -tilanteita.”

Lapin alueella ei ole ollut hotellipaloja, mutta sekä Kemijärvellä ja Pudasjärvellä sellaiset on viime vuosina koettu – onneksi ilman ihmishenkien menetyksiä.

”Resurssimme ovat jääneet lomailijamäärien kasvusta jälkeen, mutta siihen on kiinnitetty huomiota. Jos Suomea markkinoidaan turvallisena matkailumaana, viranomaisille pitää antaa resurssit, joilla tuo lupaus voidaan pitää.”

Lapin taika houkuttelee, ja se näkyy hälytysten ja avuntarpeen määrissä. Väliheikki kiittää erityisesti vapaaehtoisia sopimuspalokuntia, jotka ylläpitävät ympärivuorokautista lähtövalmiutta Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa Rovaniemeä lukuun ottamatta.

”Vapaaehtoiset ansaitsevat hatunnoston ja kiitoksen erittäin vaativan tehtävän hoitamisesta.”

Eniten hälytyksiä maastopelastustehtäviin

Pelastuslaitosta työllistävät sesonkiaikaan erityisesti maastopelastustehtävät erämaa-alueilla ja hiihtokeskusten lähellä.  Myös muut tehtävät lisääntyvät merkittävästi.

”Olemme varautuneet erämaassa liikkuvien matkailijoiden pelastamiseen. Matkailukeskuksissa lomailijat pysyttelevät enimmäkseen hiihtokeskuksen läheisyydessä, mutta retkillä suunnataan myös erämaahan. Kansallispuistoissa hiihtäjät ja vaeltajat voivat olla kaukana erämaassa, jonne avun saanti voi olla haastavaa ja aikaa vievää.”

Hiihtokeskusten rinteissä pelastamisesta huolehtivat ensisijaisesti paikalla olevat hissiyritysten työntekijät, jolla on tehtäviin koulutus ja laitteet. Väliheikin mukaan myös matkailu- ja majoitusyrittäjät ottavat turvallisuusasiat vakavasti.

”Olemme panostaneet yhdessä hissiyhtiöiden kanssa kykyyn tarvittaessa evakuoida yläilmoihin jumittuneen hiihtohissin matkustajat. Olemme myös hankkineet kalustoa sen varalta, että hoidettujen rinteiden ulkopuolella liikkuvia ihmisiä jäisi lumivyöryn alle, kuten Norjassa hiljattain tapahtui.”

Rinteisiin lisää ensihoitovalmiutta

Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö Panu Karjalainen kertoo, että hiihtolomakaudella yleisimpiä tapaturmia, joissa tarvitaan ambulanssia, ovat kaatuminen mäessä, hiihtäjän väsyminen ladulle ja moottorikelkkaonnettomuus.

”Matkailukunnissa on hiihtolomaviikoilla kolmanneksen enemmän ambulanssilähtöjä kuin muina aikoina, ja lomasesonki pitenee vuosi vuodelta sekä alusta että lopusta. Ulkomaalaisten matkailijoiden tapaturmat keskittyvät sen sijaan jouluun, jolloin esimerkiksi Rovaniemellä liukastelevat kiinalaiset turistit, joiden määrä on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut.”

Olemme varautuneet erityisesti liikenneonnettomuuksiin ja tulipaloihin.

Sairaanhoitopiiri sopeutuu kevään kuormitushuippuun ylimääräisellä yksiköllä ja ohjailemalla aktiivisesti ambulanssien sijoituksia ja potilaiden kuljetuksia muuttuvien tilanteiden mukaan. Resursseja tehokkaasti jakava kenttäjohto on ensihoidon toimivuuden kannalta kaikki kaikessa.

”Kenttäjohtaja huolehtii, että yksiköitä ja valmiutta riittää joka paikkaan. Meillä on sesonkiaikoina ambulansseja sijoitettuna hiihtokeskuksiin, myös Ylläkselle, jossa ei normaalisti ole päivystystä. Siellä tulee hiihtosesongin aikana 2–3 tehtävää päivässä, kun taas muina aikoina lähtöjä on saman verran kuukaudessa.

Suuronnettomuuksiin varauduttu

Isojen onnettomuuksien varalle on tehty toimintasuunnitelmat, ja tehtäviä harjoitellaan yhdessä pelastuslaitoksen kanssa.

”Olemme varautuneet erityisesti liikenneonnettomuuksiin ja tulipaloihin. Haastavinta on ollut varautua mahdolliseen isoon lumivyöryyn, sillä sellaista ei ole vielä Suomessa tapahtunut”, Karjalainen sanoo.

Sairaanhoitopiiri tekee tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen ja poliisin sekä rinteissä toimivien hissiyritysten pelastustyöntekijöiden kanssa. Erämaa-alueilla ensihoidon hälytyksiin osallistuu myös Rajavartiolaitos, jolla on siellä partioita kiertämässä ja parhaat valmiudet toimia.

”Poliisitehtävät lisääntyvät yllättävän vähän”

Komisario Marko Hiltula Rovaniemen poliisilaitokselta sanoo, että hiihtolomasesonki vaikuttaa turistipaljouden huomioiden yllättävän vähän poliisille tulevien tehtävien määriin.

”Eniten matkailijamäärien lisääntyminen näkyy liikenteessä ja jonkin verran kelkkaonnettomuuksina maastossa. Maastoetsinnätkään eivät lisäänny merkittävästi.”

Lähinnä vain Levillä näkyy häiriökäyttäytymistä, mutta sielläkin sitä on selvästi vähemmän kuin väkimääriin nähden voisi odottaa.

Hiltulan mukaan Levillä tammikuussa tapahtunut ulkomaalaisten matkailijoiden joukkotappelu oli tapauksena poikkeuksellinen, sillä turistit käyttäytyvät yleensä hyvin.

”Lähinnä vain Levillä näkyy häiriökäyttäytymistä, mutta sielläkin sitä on selvästi vähemmän kuin väkimääriin nähden voisi odottaa. Muissa hiihtokeskuksissa lomasesonki ei juurikaan näy poliisitehtävien määrässä ollenkaan”, Hiltula arvioi.

”Edes ulkomailta tänne suuntautuvan matkailun räjähdysmäinen kasvu ja sesongin pidentyminen eivät juuri näy meillä merkittävässä määrin, vaikka toki joudumme ottamaan matkustajamäärät huomioon varautumisessa. Sen ison haasteen ne tosin tuottavat, että matkailijat puhuvat kymmeniä eri kieliä, joiden osaajia tarvitaan, jos jotain tapahtuu.”

Komisario Hiltula kertoo, että poliisi pyrkii sesonkiaikana lisäämään liikennevalvontaa erityisesti lauantaisin.

”Lauantai on tyypillisesti mökkien vaihtopäivä, ja lomalaisten suksiboksiautoja on paljon liikkeellä. Valvonta rauhoittaa liikennevirtaa ja toivottavasti vähentää vakavia onnettomuuksia.”