Viranomaisverkko kestää kriisitilanteiden kuormituksen

Viranomaisverkon ominaisuuksien ja käytön huolellinen etukäteissuunnittelu ovat avainasemassa, kun kriisi iskee.

Viranomaisverkko joutuu kovimmalle koetukselle juuri silloin, kun verkkoa tarvitaan eniten. Kriisitilanteissa viranomaisten keskinäisen viestinnän sujuvuus on ratkaisevan tärkeää. Virve mahdollistaa tilannejohtamisen ja eri viranomaisten tehokkaan toiminnan yhdessä ja erikseen. Kriittisimmillään viranomaisviestinnässä on kyse ihmishenkien pelastamisesta, kuten Turun puukotustapauksessa elokuussa 2017.

Virven vahvuus on se, että verkossa riittää kapasiteettia äkillisesti kasvavalle viestiliikenteelle. Kriisitilanteessa puheviestinnän määrä saattaa yli kymmenkertaistua normaaliin verrattuna.

Verkkopäällikkö Harri Hildén painottaa riittävän kapasiteetin lisäksi viranomaisviestinnän tarkan suunnittelun ja toteutuksen merkitystä. Käytettävien puheryhmien ennakkosuunnittelu ja viranomaisviestinnän harjoittelu maksavat itsensä takaisin kriisitilanteissa.

”Ryhmäpuhelut ovat erinomainen keino viestiä Virvessä. Yksilöpuhelut taas vievät huomattavasti enemmän verkon kapasiteettia”, Hildén sanoo.

Käytännössä Virven kapasiteetti riittää aina puheviestintään. Jos verkon kuormitus on hetkellisesti hyvin suuri, puhelun läpi menemistä saattaa joutua jonottamaan sekunnin tai pari. Mahdollinen viive on niin lyhyt, että sillä ei ole merkitystä viranomaisten toiminnan suhteen.

Viranomaisten yhteisiä puheryhmiä

Isot ja vaativat tilanteet ovat yleensä moniviranomaistehtäviä, joissa samaa tilannetta on hoitamassa esimerkiksi pelastuslaitoksen, poliisin sekä sosiaali- ja terveyspuolen viranomaisia. Moniviranomaispuheryhmiin siirrytään yhteistoimintatehtävissä.

Pelastushenkilökunnan edustaja puhuu Virve-puhelimeen.
Viranomaisviestintä on ytimekästä.

”Hyvä viestikuri on suomalaisten viranomaisten vahvuus. Viranomaiset käyttävät vain tehtävän kannalta olennaisia viestiryhmiä, eikä verkkoa kuormiteta muiden ryhmien turhalla kuuntelulla”, Hildén sanoo.

 

”Puheryhmien suunnittelu ja kurinalainen käyttö on Suomessa hyvällä mallilla.”

Viranomaisviestinnässä yhden puheenvuoron kesto on keskimäärin noin viisi sekuntia eli asiat kerrotaan hyvin ytimekkäästi. Se osaltaan antaa pelivaraa verkon kapasiteetin suhteen.

Paikkatietojen ruuhkat ennakoitu

Viranomaisverkossa liikkuu myös paljon lyhytsanomaviestejä, joilla välitetään muun muassa eri yksiköiden paikkatietoja. Hankalin tilanne on sellainen moniviranomaistehtävä, jossa hyvin suuri määrä yksiköitä menee samaan kohteeseen. Silloin yksiköiden lähettämien lyhytsanomaviestien määrä saattaa hetkeksi nousta varsin suureksi.

Poliisiauto ja ambulanssi kriisitilanteessa.
Moniviranomaistehtävät nostavat viestien määrän hetkellisesti suureksi.

”Olemme varautuneet tällaiseen ruuhkatilanteeseen teknisellä ratkaisulla, joka varmistaa sen, että lyhytsanomaviestien suuri määrä ei koskaan estä verkon puheliikennettä”, Hildén kertoo.

Ero suuren yleisön käytössä oleviin kaupallisiin matkapuhelinverkkoihin on selvä. Niissä hetkellinen kuormituspiikki esimerkiksi isossa yleisötilaisuudessa saattaa johtaa siihen, että verkon kapasiteetti loppuu ja puhelut eivät mene läpi.

Putinin vierailuun varauduttiin lisäämällä kapasiteettia

Viranomaisverkon kuormitukseen varaudutaan ennakolta, jos etukäteen on tiedossa tilanne, jossa viestiliikenne tulee kasvamaan selvästi. Silloin viranomaiset voivat pyytää Erillisverkoilta Virven kapasiteetin kasvattamista tietyllä alueella.

”Presidentti Putinin heinäkuun 2017 lopussa tekemä vierailu Punkaharjulle on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa viranomaiset olivat ajoissa liikkeellä ja verkon kapasiteettia lisättiin ennakkoon”, Hildén sanoo.

Lisäksi Erillisverkot voi oma-aloitteisesti nostaa kapasiteettia, jos verkon seurannan mukaan jollain alueella Virven käyttö on kasvanut pysyvästi.