erve_uutiset_koronavirus_varautuminen_lounema

”Yhteishenki on tärkeää etenkin poikkeusaikoina”

Suomalaisten yhteishenki on tärkeä osa varautumista, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema. ”Naapuriapu ja kaverista huolta pitäminen ovat suuri voimavara poikkeuksellisina aikoina. Sen sijaan tavaroiden hamstraamiseen ei ole tarvetta.”

Koronaviruksen leviäminen on jo paikoitellen saanut aikaan ruuan ja hygieniatuotteiden hamstrausta. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema ei näe mitään syytä siihen.

”Meillä Suomessa päivittäistavaroiden tuotantoketjussa ei ole ongelmia. Meillä on raaka-aineita, ja tehtaat ja kuljetukset toimivat. Kun talouden perusteet ovat kunnossa, ei ole pelkoa, että perustuotteista tulisi pulaa”, Tomi Lounema sanoo.

Kaupan hyllyjen hetkellinen tyhjentyminen johtuu siitä, että kaikki ryntäävät samaan aikaan ostamaan tavallista suurempia määriä päivittäistarvikkeita.

”Joukkopsykoosi saa aikaan lieveilmiöitä. Näin käy siitä huolimatta, että ainakaan pehmopaperista ei Suomessa tule pulaa: sen raaka-aine kasvaa omissa metsissämme, ja tuotamme sitä jatkuvasti myös vientiin”, Lounema muistuttaa.

Kotona kannattaa olla sen verran tarvikkeita, että selviää 72 tuntia, vaikka ruokaa ei voisi hankkia.

erve_uutiset_koronavirus_varautuminen_tomi_lounema
”Pehmopaperista ei Suomessa tule pulaa: sen raaka-aine kasvaa omissa metsissämme, ja tuotamme sitä jatkuvasti myös vientiin”, sanoo Tomi Lounema.

Ei pidä unohtaa naapuriapua

Lounema nostaa esiin myös henkisen näkökulman huoltovarmuuteen. Yhteiskuntarauha ja luottamus viranomaisiin ovat suomalaisille tyypillisiä piirteitä.

”Yhteishenki, naapuriapu ja toisista välittäminen ovat tärkeitä asioita aina, mutta erityisesti silloin, jos jokin häiritsee vakauttamme. Tällaisen asenteen toivoisin säilyvän myös poikkeuksellisina aikoina”, Lounema sanoo.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi televisiohaastattelussa, että suomalaiset pitäisivät vaikeina aikoina yllä huolta lähimmäisistään.

Lääkkeitä on varmuusvarastossa

Suomessa on kansallisella tasolla varauduttu poikkeusoloihin esimerkiksi lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden varmuusvarastolla.

”Varautumisemme on varsin hyvällä tasolla. Mutta kukaan ei tietenkään voi varmuudella ennustaa, mihin asti varastot riittävät. Meidän täytyy edetä tilanteen vaatimalla tavalla valtionjohdon päätösten mukaisesti.”

Kuljetuksiin ja liikennöintiin liittyvät rajoitukset vaikuttavat väistämättä tavaroiden globaaliin liikkumiseen.

”Kukaan ei voi nyt luvata, etteikö näistä rajoituksista aiheutuisi haittaa. Täsmällisiä vaikutuksia on juuri nyt mahdotonta ennustaa”, Lounema sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on kaikissa oloissa olla turvaamassa suomalaisten välttämättömiä perustarpeita. Niihin kuuluvat esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri eli sähkö, lämmitys ja verkkoyhteydet sekä viestinnän ja kuljetuksen tärkeimmät osat.

”Huoltovarmuudeksi ei enää riitä Kruunun viljavarasto kuten 400 vuotta sitten. Nyt tarpeet ovat monimuotoisemmat, vaikka kyllä viljaakin vielä varastoidaan”, toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoo.

Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu hyvään viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöhön, joka on kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuista. Vain Sveitsi on samalla tasolla.

Hybridiuhka tai luonnonkatastrofi

Varautumista vaativa kriisitilanne voi aiheutua luonnon ääri-ilmiöistä tai vaikkapa kyberhyökkäyksestä kriittisiin verkkoihin.

”Elämä yllättää. Kukapa olisi osannut ennustaa esimerkiksi Islannin tuhkapilven, joka halvaannutti koko Euroopan lentoliikenteen?” Tomi Lounema sanoo. Samanlainen yllätys on ollut koronaviruksen leviäminen.

Huoltovarmuuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän, muun muassa kriittistä viranomaisviestintää turvaavan Erillisverkkojen kanssa. Tulevaisuudessa varaudutaan erityisesti energia- ja vesihuollon turvaamiseen, sillä niidenkin haavoittuvuus on muuttunut verkottuneessa maailmassa.

Viranomaisverkon laajakaista-aikaan siirtävä Virve 2.0 on tärkeä hanke monille turvallisuualan toimijoille.

”Turvallisuuspoliittinen arvaamattomuus on lisääntynyt, ja tämä näkyy kaikessa varautumisessa. Hybridiuhka voi olla sellainen, ettei sen vakavuutta välttämättä heti oivalleta. Meidän pitää seurata monenlaisia signaaleja ja yhdistellä eri tahojen tietoa tilannekuvan saamiseksi”, Lounema sanoo.

Varmuusvarastoilla ostetaan aikaa

Nykyajan verkottuneessa maailmassa yhteydet ovat kaikki kaikessa: jos viesti- ja kuljetusliikenne takkuaa, siitä voi seurata monenlaisia vaikeuksia.

”Esimerkiksi ruokaa ei ole mielekästä varastoida suuria määriä, koska se pilaantuu. Varmuusvarastoilla ostetaan kuitenkin aikaa. Tavoitteena on, että saamme poikkeusoloissakin järjestelmät nopeasti pystyyn”, Lounema kertoo.

”Haja-asutusalueilla asuvat suomalaiset osaavat jo tottuneesti varautua sähkökatkoihin, joita myrskyt aiheuttavat aika ajoin. Kaupungeissa olisi syytä varautua vesikatkoihin – niistä on saatu kokemusta alueellisissa vesiongelmissa. Yhteiskunta voi järjestää vesijakelun, mutta kansalaisten tulee hankkia astioita veden kuljettamista tai säilyttämistä varten”, Tomi Lounema muistuttaa.