Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Yhteiskunta // 23.10.2017

Kokonais­turvallisuus vahvistuu – järjestöjen rooli kasvaa

Turvallisuus miellettiin viime vuosituhannella poliittisena ja sotilaallisena varautumisena ulkoa tuleviin uhkiin. Nyt kokonaisturvallisuuden käsite kattaa yhteiskunnan ja kansalaisten varautumisen sekä arjen toimintakyvyn turvaamisen kaikissa olosuhteissa. Kolmannella sektorilla on tärkeä rooli.

Vapaaehtoisilla on merkittävä tehtävä muun muassa öljyntorjunnassa. Kuvassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakurssi.

Sotaharjoitukset, kyberhyökkäykset ja terrorismi haukkaavat median huomion turvallisuuskeskustelussa. Suomalaisten kokonaisturvallisuudessa oleellisempia asioita ovat kuitenkin arkiset asiat: paloturvallisuus, työpaikkojen turvallisuus, turvallinen liikkuminen maalla, merellä ja ilmassa sekä osaava terveydenhuollon henkilöstö, kun sairaus tai vamma yllättää.

Irina Olkkonen

Irina Olkkonen

Kokonaisturvallisuutta takaavat useat eri toimijat sekä niiden välinen tiivis yhteistyö.

”Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, jossa ovat mukana niin julkinen ja yksityinen sektori ja järjestöt kuin myös kansalaiset yksilöinä. Jokaisella on oma roolinsa, kun Suomesta tehdään entistä turvallisempi maa”, Turvallisuuskomitean sihteeristön järjestöedustaja ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen erikoissuunnittelija Irina Olkkonen sanoo.

Öljyvahinkoja torjumassa, kadonneita etsimässä

Kolmannella sektorilla on roolinsa kokonaisturvallisuuden rakentajana. Sadat tuhannet koulutetut vapaaehtoiset toimivat järjestöissä, jotka kehittävät muun muassa varautumista arjesta poikkeaviin tilanteisiin. Järjestöjen merkitys on huomioitu aiempaa paremmin myös uudessa, marraskuussa julkistettavassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.

”Öljyvahingot ovat hyvä esimerkki tilanteista, joissa järjestöt voivat tukea viranomaisten toimintaa. Viranomaisten resurssit eivät useinkaan riitä, vaan vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi puhdistamaan rantoja. Meillä on useamman järjestön kehittämä öljyntorjuntamalli, jonka pohjalta pystymme auttamaan poikkeustilanteissa viranomaisia ja kouluttamaan vapaaehtoisia”, Olkkonen sanoo.

Hän kertoo esimerkin Raahessa kesäkuussa 2014 tapahtuneesta öljyonnettomuudesta, jolloin tuhansia tonneja öljyä levisi lintujen asuttamille saarille niiden pesimäaikaan.

”Raahen öljyonnettomuudessa järjestöjen kouluttamat vapaaehtoiset olivat suuressa roolissa viranomaisten tukena. Muun muassa WWF rekrytoi kymmeniä vapaaehtoisia, jotka tekivät useita viikkoja tärkeää työtä.”

Suuri yleisöjoukko myöhään illalla Kansalaistorilla uutena vuotena 2016.

Järjestöt ja viranomaiset tekevät yhteistyötä monissa suurissa yleisötapahtumissa. Esimerkiksi Kansalaistorin Suomi 100 -juhlassa uutenavuotena 2016 työskentelemässä oli SPR:n vapaaehtoisia.

Vapaaehtoiset ovat usein viranomaisten tukena myös kadonneiden henkilöiden etsinnässä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmät lähtevät etsimään kadonnutta, kun viranomainen pyytää heiltä apua. Ilman osaavia vapaaehtoisia etsijöitä ja heidän koiriaan moni metsään eksynyt jäisi löytämättä.

Etelä-Karjalassa yhteisiä varautumissuunnitelmia

Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä tehdään konkreettisimmin alueellisesti. Etelä-Karjalassa ollaan tässä asiassa pitkällä. EKTURVA-mallissa alueelliset ja kunnalliset viranomaiset rakentavat järjestöjen kanssa valmius- ja varautumissuunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Yhteistyömallin painopiste on operatiivisen toiminnan suunnittelussa.

Turvallisuuskomitea on ohjannut järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä suosituksella, jossa todetaan muun muassa: ”Järjestöt tulee ottaa mukaan viranomaisten valmiuden suunnitteluun, harjoituksiin ja koulutuksiin sekä mm. vapaaehtoisille soveltuvat tehtävät tulee määritellä hallinnonaloittain.”

Kolmannella sektorilla tunnustettu rooli

Olkkonen tuntee hyvin Turvallisuuskomitean työn, sillä hän toimi jo vuonna 2012 Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristössä eli Turvallisuuskomitean sihteeristön edeltäjässä. Viidessä vuodessa moni asia on mennyt eteenpäin.

”Aiemmin puhuttiin aika vähän järjestöistä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kyllä mainittiin järjestöt, muttei tunnistettu niiden voimavaroja ja mahdollisuuksia toimia viranomaisten tukena. Tuoreimmassa turvallisuusstrategiassa järjestöt ovat selvästi osa kokonaisturvallisuutta, ja niillä on myös konkreettisia tehtäviä.”

Järjestöjen roolin nousu konkretisoituu satojen tuhansien vapaaehtoisten työssä. Poikkeustilanteita varten järjestöille nimetyt tehtävät tuo vapaaehtoisille aiempaa vahvemman tunteen siitä, että he ovat mukana kokonaisturvallisuuden rakentamisessa.

Lue lisää: Suomi 100 -avajaiset juhlittiin turvallisesti tungoksessa

Järjestöt käyttävät Virveä

Monet viranomaisyhteistyötä tekevät järjestöt hyödyntävät Erillisverkkojen Virve-palveluita. Tämä koskee muun muassa meripelastusyhdistyksiä, Suomen Punaista Ristiä ja lentopelastustoimintaa.

”Järjestöt ovat Virve-käyttäjinä tasavertaisia viranomaisten kanssa”, Erillisverkojen Virve-toimintojen asiakkuuspäällikkö Ilari Hatakka sanoo.

Järjestöillä on käytössään satoja Virve-laitteita. Niitä käytetään sekä monenlaisissa poikkeustilanteissa että silloin, kun järjestöt ja viranomaiset toimivat yhteistyössä suurten yleisötilaisuuksien aikana.

”Järjestöillä on merkittävä rooli päivittäisessä toiminnassa kunkin omalla erityisalueella, kuten palokunta-, lentopelastus- ja meripelastustoiminnassa.”

Hatakan mukaan järjestöjen rooli on korostunut, kun viranomaiset ovat kehittäneet omaa teknistä valmiuttaan samalla kun niiden henkilöresurssit ovat vähentyneet. Järjestöt tarjoavat vapaaehtoisiaan silloin, kun poikkeustilanne sitä vaatii.

”Esimerkiksi varsinkin taajamien ulkopuolella sopimuspalokunta on usein ainoa kylässä 24/7 palveleva organisaatio, joka reagoi välittömästi hälytyksiin”, Hatakka sanoo.

Uusimmat Artikkelit