Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Yhteiskunta // 11.4.2017

Luotettava yhteistyökumppani riskienhallinnan avulla

Kumppanuuksiin liittyviä riskejä kannattaa pienentää avoimuudella ja tietoja seulomalla.

Riskienhallinta on toimintaa haittaavien kielteisten tapahtumien tunnistamista ja niihin varautumista – eli organisaation kykyä sietää kipua, tiivistää Suomen Riskienhallintayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Lassi Väisänen.

”Kentällä ollaan hyvin perillä operatiivisesta riskienhallinnasta, jossa tunnistetaan ja torjutaan vahinkoja. Vielä on kuitenkin tehtävää saada siitä yritysten ja organisaatioiden johtamisen normaali väline. Riskit ja niiden hallinta liittyvät olennaisesti johtamiseen, sillä toimintaan liittyy aina riskejä – oli sitten kyse mahdollisuuksien hyödyntämisestä tai uhkien torjumisesta.”

Riskienhallinta on syvimmältä olemukseltaan organisaatio-osaamista, toimintakentän tuntemusta ja kykyä tehdä erilaisia valintoja. Se on laaja asia, ja kuuluu jokaiselle päätöksiä tekevälle.

”Usein se konkretisoituu erilaisina kontrolleina, jotka varoittavat, jos ollaan poistumassa turvalliselta alueelta riskeiksi tunnistetuissa asioissa. Toinen alue on tunnistaa epävarmuuksia tilanteissa, joissa me emme edes tiedä, missä ja minkä asian suhteen turvallisen alueen raja kulkee.”

Käytännössä riskienhallinta on tasapainoilua tapahtumien negatiivisten ja positiivisten vaikutusten sekä niiden todennäköisyyksien välillä.

”Yksi tärkeä mutta varsin vähän huomiota saanut riskinhallinnan alue on löytää sellaiset parhaat mahdolliset kumppanit – asiakkaat, tavaroiden tai palvelujen toimittajat ja muut yhteistyötahot – joiden toiminnasta tai omistajista ei myöhemmin paljastuisi mitään ikävää tai edes mitään yllättävää.”

Sidonnaisuudet esiin

Väisänen muistuttaa, että julkisella puolella kyllä selvitetään sopimuksen tekohetkellä vastapuolen taustoja, mutta hankintapäätöksen jälkeen seurantaa ei enää tehdä. Sanottu koskee myös yrityksiä, vaikka hankintalakia ei tarvitsisikaan noudattaa.

”Kumppanuuksien ja niihin liittyvien sidoksien riskienhallinnan vajavaisuudesta kertoo esimerkiksi rikoksista tuomittujen henkilöiden pääsy puolueiden ehdokkaaksi”, Väisänen sanoo.

Lassi Väisäsen mukaan julkisella puolella kyllä selvitetään sopimuksen tekohetkellä vastapuolen taustoja, mutta hankintapäätöksen jälkeen seurantaa ei enää tehdä.

”Jääviyden sijasta pitäisi puhua sidonnaisuuksista. Sidonnaisuudet pitää aina selvittää, jotta voitaisiin katsoa, onko joku jäävi vai ei. Meidän pitää ymmärtää, ketkä tekevät päätöksiä, keneltä me ostamme ja kenelle me annamme rahaa. Ja sitten katsotaan, löytyykö kytköksiä, jotka olisi hyvä tietää jo ennen päätösten tekoa.”

Näkökulmaa voi myös laajentaa esimerkiksi siihen, tukeeko kumppani paikallista työllisyyttä ja minne se maksaa veronsa – vai jäävätkö ne kokonaan maksamatta. Kumppanin toiminnan kestävyyttä voi myös mitata erilaisin sertifikaatein. ”Valtiolla on jo työkaluja, joilla selvitellään tällaisia kytkentöjä.”

Selvitä etukäteen

Läpinäkyvyys on aina parempi kuin todellisten tai kuviteltujen kytkösten selvittely jälkikäteen. Se on entistäkin tärkeämpää nyt identiteettivarkauksien aikakaudella, kun on täysin mahdollista, että omaa nimeä voidaan käyttää asianomaisen tietämättä – esimerkiksi jonkin harmaaseen talouteen liittyvän firman hallituksen jäsenluettelossa.

Läpinäkyvyyttä voidaan onneksi parantaa sähköisillä työkaluilla joilla voidaan ajaa ristiin erilaisia tietomassoja, kuten ostolaskuja ja muita rahavirtoja, erilaisia rekisteritietoja ja tehtyjä auditointeja.

”Tietoja yhdistämällä saadaan hyvä tilannekuva siitä, mitä ostetaan ja keneltä, kenelle annetaan tukia, minne verot maksetaan, ja mihin rahat kuluvat. Esiin saadaan myös erilaisia tavallisuudesta poikkeavia asioita, joiden takana voi piillä riskejä. Dynaaminen tietokanta reagoi välittömästi muutoksiin ja tarvittaessa hälyttää automaattisesti esimerkiksi omistajan vaihtuessa.”

Jos varoitusvalo alkaa vilkkua, kun esiin putkahtaa esimerkiksi reittaus- tai harmaan talouden listalta tuttuja nimiä, asiaa päästään tarkastelemaan kohdennetusti ja siihen saadaan selko.

Väisänen muistuttaa, että avoimen datan maailmassa tietoja yhdistämällä voidaan myös seuloa esiin ne parhaat yhteistyökumppanit: kunnolliset toimijat, joiden toimintaetiikka ja arvot ovat kohdallaan, ja jotka ovat taloudelliselta asemaltaan luottamuksen arvoisia.

Avoimuuden lisäämä luottamus voi esimerkiksi antaa pienille yrityksille aikaisempaa paremmat eväät osallistua julkisiin kilpailutuksiin.

”Hyvä riskienhallinta mahdollistaa myös karikkojen välistä luovimisen. Jos yrityksellä on strateginen toimittaja, josta ollaan erittäin riippuvaisia ja jota on vaikea vaihtaa, mutta jolla on taloudellisia ongelmia, ne on hyvä havaita ajoissa ja miettiä, miten päästään yhdessä eteenpäin.”

Lue lisää:
Erillisverkot varmistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät riskit niin auringonpaisteessa kuin myrskyn kaataessa puita

  • Suomen Riskienhallintayhdistys on 30 toimintavuotensa aikana edistänyt jäsentensä tietoisuutta toimintaympäristön ajankohtaisista asioista ja riskienhallinnan käytännöistä. Koulutusten ja seminaarien ohella yhdistys myös ylläpitää ja kehittää riskikompassi.fi-portaalia, joka tarjoaa tietoa ja tukea organisaatioiden riskienhallinnan kehittämiseen.
  • Suomen Riskienhallintayhdistys on eurooppalaisen riskienhallinnan yhteistyöorganisaatio Ferman jäsen.

Uusimmat Artikkelit