Erve Uutiset on Suomen Erillisverkot -konsernin julkaisema verkkomedia. // Erillisverkot Twitterissä

Yhteiskunta // 24.1.2018

Sähköt poikki Kainuussa

Krivat osoitti voimansa tykkylumen aiheuttamassa laajassa ja pitkäkestoisessa häiriötilanteessa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa tammikuun 2018 alussa. Lue, kuinka tykkylumen aiheuttama poikkeustila käytännössä eteni.

Tykkylumen voimakas kertyminen taivutti puita sähkölinjoille Itä-Suomessa vuodenvaihteessa 2017-2018 ja aiheutti harvinaisen laajan häiriötilanteen.

Itäisessä Suomessa koettiin vuodenvaihteessa poikkeuksellinen, laaja ja pitkäkestoinen sähköverkkoja ja viestiyhteyksiä koskenut häiriötilanne, joka aiheutui tykkylumen voimakkaasta kertymisestä puiden oksille. Lumi taivutti ja katkoi puita linjoille, ja ilman sähköä oli päiväkausia enimmillään tuhansia talouksia ja yrityksiä.

Vaikka haja-asutusalueen maatiloilla on yleisesti varavoimaa sähkökatkojen varalle, laajat päiväkausien katkot uhkaavat etenkin talvella kansalaisten turvallisuutta ja koettelevat monin tavoin yhteiskunnan eri toimintoja.

Anssi Parviainen

Anssi Parviainen

Pelastusjohtaja Anssi Parviainen Kainuun pelastuslaitokselta kertoo, että laajuudeltaan ennenäkemätön tilanne alkoi kehittyä jo joulukuun 2017 alussa.

”Voimakkaiden lumisateitten ja nollan molemmilla puolilla keikkuvan lämpötilan yhdistelmä kasvatti koko ajan puihin kiinnittyneen tykkylumen määrää. Normaalisti täällä on joulukuussa jo selvästi pakkasta ja oksille satava lumi pölisee pois. Ongelmia lisäsi, että harvaan asutussa Kainuussa avolinjojen suhteellinen osuus kaikista verkoista on hyvin suuri.”

Hätäilmoitukset vaarassa

Tilanne alkoi jo näyttää uhkaavalta joulun jälkeisinä päivinä, ja Kainuussa seurattiin Krivatin sääbriiffauksia ja vaihdettiin tietoa sähköverkkojen tilanteesta yhteisissä epävirallisissa viestintäryhmissä. Perjantaina 29.12. ilmennyt suurhäiriötilanne yllätti kuitenkin rajuudellaan ja laajamittaisuudellaan.

”Lauantaina 30.12. totesimme, että alueella on laajoja sähkökatkoja ja tukiasemaverkon häiriöitä, eikä tilanteesta kentällä ollut täyttä varmuutta”, Parviainen kuvaa tilanteen kehittymistä.

”Annoimme hätätiedotteen, jotta ihmiset olisivat tietoisia hätäpuheluita soittaessaan, että verkoissa oli ongelmia. Pidimme Krivatin kautta aktiivisesti yhteyttä eri viranomaisiin ja operaattoreihin, joista kukin toimi vielä oman johtonsa alla.”

Pelastuspäällikkö Jani Kareinen kertoo, että Pelastuslaitos kutsui myös kokoon yhteistyöryhmän, johon kuuluivat edustajat sähkö- ja siirtoverkkoyhtiöistä, pelastuslaitokselta sekä alueen kuntien sosiaali- ja terveys, sote-puolelta.

Jani Kareinen

Jani Kareinen

Tiistaina 2.1.2018 näytti hetken siltä, että tilanne olisi helpottamassa sähköttömien asiakkaiden lukumäärän painuttua alle sadan. Sähkökatkosten määrä alkoi kuitenkin kasvaa jälleen nopeasti, eikä säätiedotusten perusteella näyttänyt tulevan helpotusta.

”Kävimme tiistai-illan aikana ensihoidon kanssa katsomassa tilannetta häiriöalueilla, jotka olivat olleet pisimpään ilman sähköjä, ja myös kunnat olivat toki tehneet tahoillaan omaa työtään. Kunnat olivat olleet alusta asti mukana yhteistyössä, mutta keskiviikkona 3.1. pidettyyn tilannekatsaukseen osallistuivat ensimmäistä kertaa kaikki kunnat.”

Yhteiselle Krivat-alustalle

Torstaiaamuna 4.1. pelastustoimi otti lopulta yleisjohtovastuun ja tiedotti siitä saman tien kaikille. Tilanne oli kehittynyt huonompaan suuntaan ja nähtiin, että ongelmat jatkuisivat vielä useita päiviä.

Teleoperaattorit olivat luoneet Krivatiin tilannepäiväkirjan, johon myös pelastuslaitos liitettiin. Samalla mukaan tiedonvaihtoon otettiin sähköverkkoyhtiö, joka ei ole Krivatissa.

”Heidän yhdyshenkilönsä tuli tiloihimme käyttämään Krivatia suoraan meidän liittymämme kautta, mikä osoittautui erinomaiseksi tilapäiseksi ratkaisuksi”, Kareinen kertoo.

Yhteistyöryhmä piti myös videokokouksia. Lokimaisesti päivittyvä tilannepäiväkirja osoittautui tilannekuvaportaalin ohella erittäin käyttökelpoiseksi yhteistyön alustaksi.

”Eri osapuolilla on tarpeita ja prioriteetteja, joita muut eivät välttämättä tiedä. Itselleni tuli esimerkiksi uutena asiana matkapuhelinverkkojen siirtoyhteyksien ja niihin liittyvien laitetilojen virrantarve. Ei riitä, että tukiasema saa virtaa, vaan myös siirtoyhteyksien virransaannista on huolehdittava.”

Kokonaisturvallisuuden tähden

Parviainen muistuttaa, että johtovastuun ottamiseen päädyttiin, koska väestön turvallisuuden katsottiin vaativan tiiviimpää ja koordinoidumpaa yhteistyötä. Puolustusvoimiltakin saatiin virka-apua.

”Halusimme ensisijaisesti varmistaa, että viranomaisradioverkko toimii ja että hätäpuhelut menevät perille. Sen vuoksi priorisoimme Virve-tukiasemien ja muiden kriittisten kohteiden sähkönsyötön varmistamisen. Toki sähköverkkoyhtiöllä oli painava sanansa siinä, mitä ja missä järjestyksessä asioita kannatti korjata. Teimme heidän kanssaan kaiken kaikkiaan erittäin hyvää ja keskustelevaa yhteistyötä.”

Krivat ja erityisesti sen tilannepäiväkirja oli erinomainen johtamisen väline.

Tykkylumikaaos oli erinomainen johtamisharjoitus. #Kainuu #Varautuminen

”Yhteistyöllä ja hyvällä koordinaatiolla verkko saatiin hiljalleen korjattua kriittisiltä osiltaan ja pysymään pystyssä. Keskeistä oli, että kaikki asianosaiset olivat koko ajan samassa pöydässä ja puhuivat samaa kieltä keskenään”, Parviainen kuvaa.

”Yhteisen tilannekuvan ansiosta esimerkiksi varavoima saatiin vietyä oikeisiin paikkoihin niin, että katveita syntyi mahdollisimman vähän.”

Tilanne helpottaa

Lauantaina 6.1. päästiin jo tilanteeseen, jossa vikoja saatiin korjattua nopeammin kuin uusia ongelmia ehti syntyä. Seuraavaan päivään mennessä sähköttömien liittymien määrä saatiin putoamaan tuhansista satoihin, ja 8.1. katkot olivat suurimmaksi osaksi ohi. Evakuointeja oli jo harkittu, mutta niihin ei loppujen lopuksi tarvinnut ryhtyä.

Tilanne on tammikuun 2018 puolivälissä vakaa ja sähköverkot korjattu. Lumet ovat kuitenkin edelleen puissa, joten uusia katkoja on todennäköisesti odotettavissa säiden lauhtuessa.

Parviaisen mielestä tykkylumikaaos oli erinomainen johtamisharjoitus, josta saatua oppia kannattaisi hyödyntää muuallakin maassa.

#Krivat'iin pitäisi saada mukaan kaikki alueen huoltovarmuuskriittiset toimijat. #tykkylumi

”Mielestäni Krivatiin pitäisi saada mukaan kaikki alueen huoltovarmuuskriittiset toimijat. Nyt turvallisuusviranomainen otti koordinoivan roolin. Kannattaisi kuitenkin sopia, kuka koordinoi korjaustöitä niissä häiriötilanteissa, joissa pelastuslaitosta ei tarvita.”

Kainuussa avolinjojen suhteellinen osuus kaikista sähköverkoista on suuri.

 Viranomaisverkko kesti

Osastopäällikkö Harri Virtanen kertoo, että yksittäisten tukiasemien häiriöistä huolimatta Erillisverkkojen järjestelmien operatiivinen toiminta ei vaarantunut. Kestävyys laajassa häiriötilanteessa oli merkittävältä osaltaan seurausta hyvästä ennakoinnista ja onnistuneesta yhteistoiminnasta.

Harri Virtanen

Harri Virtanen

”Ilmatieteen laitoksen sääennusteet osuivat oikeaan, minkä ansiosta pystyimme muiden toimijoiden lailla varautumaan tilanteeseen etupainotteisesti. Tykkylumitilanne on luonteeltaan omanlaisensa: myrskyyn verrattuna se kehittyy hitaasti ja kestää pitempään, joten meillä oli aikaa tehdä yhdessä asioita”, Virtanen kuvaa.

”Saimme jo perjantaina 29.12.2017 Ilmatieteen laitoksen sääbriiffin kautta tiedon tykkylumitilanteen pahentumisesta ja pääsimme saman tien suunnittelemaan varavoiman valmiussiirtoja ja tekemään muita toimenpiteitä.”

Krivat osoittautui erinomaiseksi työkaluksi ohjattaessa eri toimijoiden korjaushenkilöstöä, varavoimaa ja aurauskalustoa oikeisiin paikkoihin.

#Krivat ja sen tilannepäiväkirja oli #Kainuu'n #tykkylumi'tilanteessa erinomainen johtamisen väline.

”Liikkuminen maastossa oli erityisen vaikeaa lumen ja kaatuneiden puiden takia. Sen vuoksi resurssien ohjauksessa oli tärkeää varmistaa, että ne todella pääsevät perille tukiasemille ja ettei samaan kohteeseen ole menossa päällekkäisiä resursseja. Yhteinen tilannetietoisuus auttoi kohdistamaan resurssit paremmin kuin jos kaikki olisivat toimineet erikseen.”

Virtanen muistuttaa, että Krivat on suunniteltu juuri tällaisia tilanteita varten.

”Tilannekuvaportaalin rinnalla oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä juuri ennen syksyn Jäätyvä 2017 -harjoitusta lanseerattu tilannepäiväkirja. Sekin osoitti toimivuutensa, kun syksyllä harjoiteltua voitiin nyt soveltaa käytännössä.”

Joustavaa viestintää

Järjestelmäasiantuntija Elina Koski pitää Krivatin yhtenä vahvuutena mahdollisuutta perustaa uusia keskusteluryhmiä erilaisilla kokoonpanoilla ja hyvin nopealla aikataululla. Kainuussa käyttäjäjoukko oli laaja: mukaan saatiin tilanteen hoitamisen kannalta kaikki keskeiset toimijat. Suurhäiriö oli myös laajin ja pitkäkestoisin todellinen tilanne, jossa Krivatia on käytetty.

Elina Koski

Elina Koski

”Vuodenvaihteen häiriötilanteessa oli ilo huomata, kuinka sen selvittämiseen osallistuneet eri organisaatiot pystyivät hyödyntämään yhteistä järjestelmää omiin toimintatapoihinsa sovittaen. Olennaista ei siis ollut se, että kaikki käyttäisivät järjestelmää täysin samalla tavalla, vaan että kaikki käyttivät samaa järjestelmää”, Koski kuvaa.

”Tilannepäiväkirja osoitti vahvuutensa. Saimme siihen käyttäjiltä hyviä parannusehdotuksia, joiden avulla siitä saadaan vielä parempi ja käytettävämpi. Järjestelmä on hyvin selattavissa jo nyt, mutta teemme siihen vielä parannuksia, joiden avulla viestien määrä pysyy paremmin hallinnassa ja kullekin käyttäjälle oleellinen tieto on paremmin suodatettavissa esiin."

Uusimmat Artikkelit