alkuun

Yle luottaa Virve-viestintään

Vaalien suorat tuloslähetykset vaativat nopeaa ja varmaa yhteydenpitoa ohjaajan ja toimittajien välillä.
vaalit viestintä virve

”Suorassa lähetyksessä jokaisella sekunnilla on merkitystä. Vaali-illan lähetykset vaativat toimittajilta todella paljon, koska muuttuviin tilanteisiin on reagoitava heti”, Ylen Keski-Suomen ja Mikkelin päällikkö Aki Karjalainen sanoo.

Yle teki eduskuntavaaleista Aki Karjalaisen johdolla omaa alueellista Areena-lähetystä Keski-Suomesta.

Kevään eduskunta- ja europarlamenttivaalit ovat iso ponnistus Ylelle. Vaalilähetykset tehdään suorina ja maakuntien toimitukset ovat vahvasti mukana tulosiltojen ohjelmissa. Lähetyksen onnistumisen takaavat huolellinen suunnittelu ja varautuminen, noin kaksisataa yleläistä sekä varmat viestiyhteydet ohjaajan ja toimitusten välillä.

Virve on yksi Ylen käyttämistä komentojärjestelmistä. Kommunikaation on oltava saumatonta ja varmaa ohjaajan ja toimittajien välillä.

Vaalilähetyksiin varmaa viestintää

Eduskuntavaalien tulosiltana Virveä käytti noin 50 yleläistä useassa eri puheryhmässä. Virve oli käytössä valtakunnallisessa tv-lähetyksessä, alueellisissa radio-ohjelmissa ja Keski-Suomessa erillisessä Areena-lähetyksessä. Valtakunnallisesta lähetyksestä otettiin pitkin iltaa yhteyttä myös maakuntien toimitusten vaalistudioihin. Virve-yhteydet toimivat moitteetta.

Eduskuntavaalien tuloslähetys tarjosi jännitystä loppuun saakka.

”Areena-lähetys oli meille uutta. Halusimme näyttää erityisesti oman alueemme katsojille vaalivalvojaisten tunnelmia. Pääsimme tulosten kertomisen lisäksi myös analysoimaan, ja haastattelimme ihmisiä yhteiskunnan ja elämän eri osa-alueilta”, Karjalainen kertoo.

Virve on käytössä myös europarlamenttivaalien tuloslähetyksissä. Karjalaisen mukaan lähetyksille on tyypillistä syklisyys: tulosten ja tulosennusteiden julkaiseminen aiheuttaa ”piikin”, jolloin toimituksessa alkaa säpinä. Tarvitaan kommentteja, analyysiä, dataa ja haastatteluja. Kiireen jälkeen tulee suvantovaihe.

”Vaatii toimittajalta todella paljon ammattitaitoa, että saa käytettyä ajan kiinnostavasti sekä kiireen keskellä että rauhallisemmissa vaiheissa”, Karjalainen muistuttaa.

Yle käyttää Virveä päivittäin

Virveä on käytetty Ylessä jo vuosia. Uutis- ja ajankohtaistoimittaja Jari Tanskanen vastaa Ylellä Virve-käytön suunnittelusta ja koulutuksesta.

Virve-puhelin on tuttu työkalu Ylen uutis- ja ajankohtaistoimittajalle Jari Tanskaselle.

”Eduskuntavaalien tulosiltana Virve oli toimitusten komentojärjestelmänä kaikessa langattomassa viestinnässä. Meillä pää-äänisuunnittelija määrittelee mitä järjestelmiä käytämme ja miten,” Tanskanen kertoo

Tanskasen mukaan Virveä hyödynnetään Ylellä, koska se on valtakunnallinen, reaaliaikainen ja häiriötön. Virve on mukana arjen toimitustyössä päivittäin. Virve-rutiini takasi sujuvan viestiliikenteen myös hektisenä vaali-iltana, jolloin käyttöä oli tavallista enemmän.

Toimintavarma työkalu on käytössä uutistoiminnan lisäksi myös Ylen lakisääteisessä vaaratiedottamisessa. Samalla varaudutaan yleisradiotoiminnan hoitamiseen kriisi- ja poikkeusoloissa.

”Myös poikkeuksellisissa uutistilanteissa Virve on johtamisen väline ja välittää tilannekuvaa kentältä uutisten johdolle”, Tanskanen muistuttaa.

Virve 2.0 tuo uusia mahdollisuuksia

Ylen näkökulmasta Virven vahvuutena ovat tällä hetkellä yhteiset puheryhmät ja hyvin suunniteltu toiminta. Esimerkiksi suorissa lähetyksissä ohjaajan työtä helpottaa, kun yhtä nappia painamalla yhteys kentälle on valmis. Lisäksi Virve on viiveetön: kun yhteys puheryhmään avataan, vastaanottajan päätelaite reagoi saman tien.

Virve siirtyy tulevina vuosina laajakaistaiseksi. Muutos tuo Virve-käyttäjille uusia palveluita puheen ja lyhytsanomaviestien lisäksi. Tulevaisuudessa esimerkiksi elävän kuvan välittäminen on mahdollista.

Ylessä Virven kehitystä seurataan tarkasti.

”Varmasti Virve 2.0 avaa uusia mahdollisuuksia. Meillä tietysti toivotaan yhden päätelaitteen mallia. Näen, että erityisesti nopeassa toiminnassa ja uutistilanteissa on tarvetta liikkuvalle datalle”, Jari Tanskanen sanoo.

Myös Aki Karjalainen on samoilla linjoilla.

”Toimittajamme ovat usein tuntosarvina paikalla, kun jotain tapahtuu. Uutistilanteissa kentältä saatu ensitieto myös kuvana ja liikkuvana kuvana parantaa tilannekuvan luomista. Kun kentältä saadaan mahdollisimman tarkkaa dataa, voidaan myös toimituksessa tehdä helpommin journalistisia päätöksiä.”